Siilihelistin ja tossut

 Tällä viikolla lähti matkahuollon matkaan pieni paketti täynnä rakkautta odottavalle ystävälle.

Olisin hurjan mielelläni ollut mukana juhlimassa hänen tulevaa äitiyttään, mutta räkänokkaisena piti jäädä kotiin. Harmitti ihan hurjasti, mutta onneksi pääsin videon välityksellä vähän fiilistelemään.

Tossut olen tehnyt aiemmin isoäidin neliöistä, ja ne ovat odottaneet laatikossa sopivaa hetkeä. Siilihelistimen tein eri ohjeita soveltaen, sillä ystäväni pitää kovasti siileistä.

Kesällä aloitettu peitto pienokaiselle on vielä kesken, mutta valmistuu sekin ajallaan häntä lämmittämään talvipakkasten keskelle.

Rauhallista pyhäinpäivää kaikille.

Puputossut

 Olen vuosien saatossa virkannut paljon tossuja isoäidin neliöistä, pieniä ehkä enimmäkseen.

Nytpäs virkkasinkin sitten vähän isommat tossut, suurinpiirtein 5-vuotiaan jalkaan sopivat kasvuvaran huomioiden. Tuo 5-vuotias täytti vuosia jo maaliskuussa, mutta kummitäti on jälleen vähän mattimyöhäinen näissä lahjajutuissa.

Leppoisaa ja valkovuokkojen täyteistä viikonloppua kaikille!

Kettutossujen tuunausta

Virkkasin itselleni vuosia sitten kliksuti*kettutossut*klik, jotka ovat aikojen saatossa ja ahkerassa käytössä päässeet löprähtämään. Sen seurauksena kotosalla kuljeskellessani olen saattanut yhtäkkiä havahtua siihen, että jalassani on kahden kettutossun sijaan yksi.

 Asia piti vihdoin korjata. Virkkasin pari kerrosta lisää.

Ja nyt pysyvät tossut jälleen paremmin jalassa.

Jotain pientä

Minulle läheisten ihmisten piirissä on tänä syksynä melkoinen vauvabuumi. Pari pientä on jo tupsahtanut maailmaan, ja jälkimmäiselle virkkasin myssyn, helistimen ja sukat. Myssyn ohje on Moda-lehdestä vuodelta 2006 ja olen tehnyt mallilla useammankin myssyn vuosien saatossa. Sukkiin löysin simppelin virkkausohjeen youtubesta. Sukkiin ja myssyyn käytin Dropsin Baby Merino -lankaa. 

Helistin on oma visioni ja siihen käytin sekalaisia varastojen kätköistä löytyneitä lankoja.

Tässä vielä kuva koko setistä, jonka laitoin postin matkaan keskiviikkona. Sekä kuva, jonka ystäväni lähetti minulle pikkuisesta tänään. Olen iloinen, että setti oli sopiva ja helistinkin kuulemma mieleinen pienelle. 

Huggi-tossut

Ihastuin alkuvuodesta kliksuti*Arkimamman Arkirallista löytyneeseen Huggi-tossujen ohjeeseen*klik. Virkkasinkin tossut sitten jo melkein heti ohjeen löydettyäni. Saan ne vasta tänään vietyä ystävälleni.

Malli on mielestäni tosi kiva. Tossuista tuli todella paksut, mikä on mielestäni vain hyvä juttu näin talviaikaan. Tosin tänäänkin meillä on ihan plussalla tuo keli ja piha on yhtä suurta luistelurataa, jonne ei ole tavallisilla kengillä juuri mitään asiaa. Luistimia en ole kuitenkaan kokeillut. ;)

Ystävänpäivänä rakas kolliherra Mörkö sekä kissaneiti Myrna olivat näin läheisissä väleissä.. *hymy* Myrnalla oli viime viikon perjantaihin asti body päällä sterilisaation jälkeen. Se esti hyvin Myrnaa pääsemästä haavan kimppuun ja haava parani oikein hyvin.

Aurinkoisena päivänä kaverukset olivatkin sitten ihan rinta rinnan saunan ikkunalla tuijottamassa terassille (ja lintulaudalle).

Hauskaa viikon jatkoa kaikille!

Renkaanvaihdosta tossut

Mainitsin jokin aika sitten, että lupasin virkata naapurille vastineeksi tossut renkaanvaihdosta. Ostin Lankamaailmasta väriä vaihtavaa lankaa ja sain aikaan tällaiset yksilöt.

Ohje on viritelty oman mielen sopukoissa. Lankana on Lankamaailmasta ostettu lanka, jonka vyötteen valitettavasti ehdin epähuomiossa viskata roskiin. Tossuista tuli mielestäni aika kivat. Langan värimaailma tuo minulle mieleen koivun halot ja syksyisen metsän. Toivottavasti naapurikin tykkää :)

Rakas kolliherra Mörkö alkaa hiljakseen sopeutua uuteen kotiin. Se ei enää kökötä saunan lauteilla koko ajan, vaan nukkuu sängyn päädyssä ja kehräilee aina kun tulen kotiin ja hyppää syliin pörisemään kun teen koulutehtäviä. Ja koulutehtäviähän piisaa, huhheijaa.

Tassutellen

On yleisesti tiedossa, että teen käsitöitä.

Niinpä ihmiset lahjoittavat minulle lankoja, jotka sitten odottelevat käsityönurkassani että keksin mitä niistä voisi tehdä.

Serkkuni pisti minulle ennen joulua viestiä, että hän voisi lahjoittaa minulle lankoja muuton alta pois. Vuodenvaihteen tienoilla langat sitten päätyivät minulle kiertoteiden kautta (serkkuni vei langat mummolaan, ja äiti toi langat mummolasta kotiinsa, mistä minä sitten ne sain)

Pussissa oli oranssia ja beigeä lankaa. Pääni löi ihan tyhjää niitten kanssa. Yhden patalapun tein. Siinä oli valkoista, oranssia ja beigeä. Patalappu lähti tupaantuliaislahjaksi siipan veljelle Norjaan enkä muistanut ottaa siitä kuvaa. Beige lanka päätyi lopulta äidille, joka on kutomassa torkkupeittoa itselleen.

Mutta oranssi lanka? Minä pystyin ajattelemaan vain ja ainoastaan porkkanoita aina kun lankakerä tuli näköpiiriini.

Kunnes sitten eräänä päivänä vierailin taas kerran Virpi Siiran Omakoppa-blogissa, joka on niiiiiiiin hykerryttävän inspiroiva kaikkine kuvineen, että minulle tulee aina hyvä mieli kun siellä vierailen.

Noo, mitä sitten sain aikaiseksi?

Pieniä lumihuippuisia vuoria!

Nämä pikkiriikkiset vuoret saivatkin sitten odotella aikansa, kunnes vihdoin tänä aamuna kiinnitin ne paikoilleen.

Näkyykö teidän taloissanne kettuja? 

Meillä kun niitä liikkuu nyt kaksin kappalein huoneesta toiseen tämmöisinä ketun prototyyppeinä. ;)

Tyttövauvalle töppöset

Tein tuttavaperheen pienokaiselle töppöset isoäidin neliöistä. Käytin niihin varastoista löytyneitä nöttösiä, sillä vaaleanpunaista lankaa minulla on ollut melko niukasti. Onneksi pienen vauvan jalka on niin pikkuruinen, ettei töppösiin kulu paljon lankaa.

Luulen, että tossut ovat vasta viikon vanhalle lapsoselle aivan liian suuret, mutta kasvaahan se jalka :) Kuvassa tossut näyttävät vielä suuremmilta..

Tein tossut viidestä palasta: Pohjaksi tuli nelikerroksinen isoäidin neliö ja jalkapöytään, sivuihin ja kantapäähän kaksikerroksiset isoäidinneliöt. Yhdistin neliöt toisiinsa join as you go -tekniikalla, jonka opin vuosi sitten Hertta-hippoa tehdessäni. Tosin olen näemmä soveltanut ohjetta hiukan, sillä huomasin äskettäin videota katsoessani, että olen muodostanut yhdistämiselle oman tekniikkani.. Se kuitenkin toimii, joten voin käyttää sitä jatkossakin :) Alkuperäinen tekniikka näyttää kylläkin vähän siistimmältä, sillä siihen ei näyttäisi tulevan niin terävää saumaa kuin minun tekniikassani.

Näiden tossujen lisäksi olen saanut valmiiksi paljon muutakin: joulukortteja sekä niin ennenaikaisia kuin myöhästyneitäkin syntymäpäivälahjoja. Niistä kirjoitan vielä erikseen sitten kun olen saanut kuvat koneelle.

Afrikankukkatossut

Uudet nilkkaimet saavat nyt odottaa kenkieni kuivumista.. Niihin meni nimittäin mehua.. litra. Hyvää äitin tekemää mehua. Kokonainen litra. Nyyh. Laitoin nimittäin tänään kotopuolesta lähtiessä mehupullon samaan kassiin kenkieni kanssa. Ja tänne kotiin päästyäni kenkäpussi tipahti käsistäni soralle, ja RiTs sanoi lasipullo kassissa ja pihalle levisi soma mansikkamehun tuoksu.. Hyvä ajomatkalla hankittu tuuleni oli kieltämättä tipotiessään, kun kannoin mehusta tahmeat kengät sisään. Voihan maanantai, sanon.

Mutta. Käsitöihin.

Annoin toisellekin 30 vuotta täyttäneelle ystävälle viikko sitten lahjan. Tein hänelle tossut. Virkkasin afrikankukkaneliön, ja sen ympärille sitten kokosin lopun tossun.

Tässä tossut ilman täytettä

Ja tässä tossut ovat jo tyytyväisellä omistajallaan. Kehui niitä lämpimiksi :)

Tänä aamuna oli huurretta maassa Etelä-Suomessakin, villaista siis ylle, jotta taretaan!

Ruskatossut

Ulkosalla ollaan menossa kohti yhä syksyisempää väriloistoa. Ystäväni syntymäpäivät koittivat tämän väriloiston keskelle, ja virkkasin häntä ajatellen tossut jo elokuussa. 

Nyt saan vihdoin julkaista tossut täällä, sillä tossut päätyivät eilen lopulta uudelle omistajalleen :)

Menin syntymäpäiville julkisilla, jotta pystyin huoletta virkkaamaan koko matkan sen sijaan, että olisin huristanut matkan autolla. Päästyäni junaan kaivoin salaisen operaationi esille ja aloin virkkaamaan. Sivusilmällä näin, että vieressäni istuva tyttö kaivoi myös jonkinlaista lankaa esille. Olin hetken aikaa aivan riemuissani, että onpas hauskaa, että kaksi käsityöihmistä sattuu junaan vierekkäin. Onneksi en avannut suutani ennen aikojaan, sillä langat osoittautuivatkin sitten vain kuulokejohdoiksi..

No, enpä tullut eilisestä hullua hurskaammaksi. Tänään kotiin körötellessäni olin taas näkeväni viereisen penkintäyttäjän käsissä lankaa. Olin juuri kaivanut omat käsityöni esille, ja ajattelin, että sattuipas somasti nyt käsityöihminen viereeni. Siinä vaiheessa, kun vieressäistuja tunki langanpäät korviinsa, tajusin jälleen erehtyneeni..

Lankaa korviin vaan kaikille.. 

Minä tykkään enemmän virkkaamisesta. ;)

Minit

Tein pyynnöstä ystävälleni koristeeksi pienet koristossut portugalilaisesta ohjeesta mukaillen.

Tulitikkuaski on antamassa osviittaa tossujen todellisesta koosta.

Viikonloppuna kehtasi aurinkokin esittäytyä. Sen kunniaksi pysäytin autoni Porvoossa tien varteen ja pyyhälsin kuvaamaan näitä muhkeita herrasia.

Kuin sattumalta oli lehdessä heti alkaneella viikolla juttua lehmistä ja tämä lauma osoittautui highland cattlen edustajiksi, mikäli kuvat oikein tulkitsin. Varsinaista ylämaan karjaa siis, ja minulle heräsi taas pieni mielihalu, että pitäisikö joskus hankkia ihan ikioma lehmäkatras..

..se ehkä kuitenkin jääpi vain pieneksi mielihaluksi..

Hyvää viikonjatkoa!

Koristossut vauvalle

Näin nämä tossut ensi kertaa Tintin sivuilla ja ihastuin: Nuo täytyy tehdä! Tintin sivuilla oli linkki portugalinkieliseen ohjeeseen, missä oli loistavat kuvat mukana. Toissapäivänä huomasin Aarnilinnun maininneen, että sivuilta löytyisi myös englanninkielinen ohje. Heh, vähän myöhäistä nyt, kun tossuni ovat jo valmiit. :)

Käytin vanhaa lankaa, joiden vyötteitä tuskin enää löytyy äidin varastoista. Koukun koko oli 2 mm, ja muokkasin ohjetta matkan varrella osittain siksi, etten jaksanut koko ajan seurata kuvia. Toisen tossun teko olikin sitten vähän haastellisempaa, kun piti koko ajan laskeskella ensimmäisestä tossusta silmukoita, että tulee varmasti samankokoinen tästä seuraavasta.

Alunperin suunnitelmissa oli säästää nämä ystäväni syksyllä syntyvälle vauvalle. Mutta kun tänään sain töissä tossut viimeisteltyä töissä, ihastui yksi työkavereistani niihin kovasti ja halusi tämmöiset myös. Oli kuulemma viikon kuluttua menossa vauvakutsuille, missä juhlasankari(t) voisivat kovastikin tämmöisistä tykätä. Niinpä lupasin nämä sitten luovuttaa työkaverille ja teen toiset omalle ystävälleni myöhemmin. Ehkä kokeilen sitten seurata sitä englanninkielistä ohjetta. Näissä vähän soveltelin, mutta mikäs sen mukavampaa :)

Aurinkoista viikonloppua teitillen!

Minä lähden nyt juhlistamaan loman alkua hyppäämällä ensi kertaa siipan ostaman Harrikan kyytiin. Huiiiiii!

Vinhat viipottimet

Olin virkannut isoäidinneliöitä hurjimmista jämälangoistani. Suunnitelmissa oli tehdä päällinen istuinalustaan.

Väriskaala oli lopulta niin hurja, että äitini kommentoi siinä olevan jo hiukan liikaa "mummon tyyliä". Mummo nimittäin tykkäsi väreistä niin kovasti, että lopputulos saattoi välillä olla suorastaan räikeän häikäisevä. Samaan suuntaan olin minäkin menossa neliöineni, ja päätin peruuttaa aikeeni.

Toissa iltana minulla oli siis käsissäni kaksi pitkulaista isoäidinneliöitä ja vähän perinteisiä. Ajatusmyllyäni siinä kun aikani pyörittelin, keksin, että näistä saisi kyllä melkoisen vinhat viipottimet töihin. Mallailin pitkää pätkää jalkaani, ja kas, se olikin juuri sopiva tossunpohjaksi.

Alkuun virkkasin vielä kiinteillä silmukoilla pitkän palasen ympäri, minkä jälkeen virkkasin palasen toisen pään puolet vastakkain kantapään virkaa hoitamaan:

Sen jälkeen jatkoin vielä parilla kerroksella kiinteitä silmukoita ja puolipylväitä ja virkkasin päälle pienemmät isoäidin neliöt. Tossuista tuli loppujen lopuksi päällisin puolin melko maltilliset vinhoista pohjista huolimatta. :) Nyt on kesätossut valmiit töihin esiteltäviksi. Aiemmin tekemäni Talvitossut vien säilöön ensi talvea odottamaan.

Heipparallaa!

Kirjavaiset

Intouduin vihdoinkin jostain käsityöstä niin paljon, että aloitettuani yhdestä kirjavaisesta neliöstä, virkkasin loputkin ja ompelin palaset jopa yhteen.

Kuudesta isosta neliöstä ja neljästä pienestä muovautui lopulta tämmöiset kirjavaiset tossut. Varsinaisen inspiraation näihin sain Soman kopan mainiosta blogista, joka aivan pursuaa toinen toistaan ihanaisempia ideoita. Täältä löydät Soman Kopan Salmiakkiruutusukat.

Minun tossuistani tuli vähän lyhykäisemmät ja ehkä hiukkasen värikkäämmät ja olen lopputulokseen oikein oikein tyytyväinen. Lankana käytetty näissä Novitan Raidan  jämät ja muita lankakorin antimia ja koukun koko oli 3,5 mm.

Mikäs näillä tallustellessa :)

Tyttöselle töppöset

Kiitos Ystävänpäivätoivotuksista teille kaikille kommentoineille. Toivottavasti teillä kaikilla oli mukava päivä. :)


Kipeänä tulee näköjään tehtyä tossuja. Syynä varmaankin se, että varpaita palelee flunssan kourissa entistäkin enemmän. Tai sitten tossujen teosta tulee hyvä, lämmin mieli - ainakin kun niitä tekee jollekin toiselle. Vajaa vuosi sitten tein siskonpojalle tossut kipeänä ollessani (täällä).

Nyt tein sitten toisen siskoni tyttöselle tossut. Pohjalla on kukkanen yhdistettynä isoäidin neliöön.
Muut osaset tossusta ovatkin sitten perinteisiä isoäidinneliöitä. Siskontyttönen on alle vuoden, joten pääsen näillä osallistumaan Virkkaa vauvalle-tempaukseen, joka pyörii Virkkausringissä maaliskuun loppuun asti.



Aloitin tekemään myös aikuisten tossuja, mutta tossuhuumani tyssäsi niihin. Saattaa olla, että puran kokonaan, tai jatkan joskus toiste. Nyt koukulla pyörii pipo Novitan 7 veljeksen Raita-langasta. Mietin koko ajan virkatessani, että tulee kyllä melkoisen kirjava myssy.. Malli on ainakin superkiva. Siitä kerron lisää sitten, jos teen myssyn valmiiksi asti :)

Mukavaa keskiviikkoa!

Työtöppöset

Töissä ei ole mukava pitää kenkiä jalassa. Olen pitänyt villasukkia ja pelkkiä sukkia, sekä mummon tekemiä tossuja. Mummon tekemät ovat venyneet jo vähän liian suuriksi, eivätkä malta pysyä paikoillaan. Siksipä sukelsin lankalaatikkoni perimmäiseen nurkkaan ja kaivoin sieltä Garn Studion Eskimo-langan, jonka ostin puolitoista vuotta sitten tehdäkseni - öö - jotain.

Se jokin jäi tekemättä, sillä lanka oli minusta liian synkkää. Synkkää se on vieläkin, mutta soveltuu ensiluokkaisesti tossuihin, joilla nuohota työpaikan lattioita. Mallia otin Dropsin sivuilta täältä, mutta jätin ohjeen varret tekemättä. Pehmoiset ovat ja mukavat jalassa, mutta myönnän auliisti, että näitä ei ole kauneudella pilattu. Noh, käytännöllisyys ennen kaikkea - vai miten se meni..?

Tänään minulla on vapaapäivä, jonka ajattelin hyödyntää joulukorttien tekoon. Minulla on parisenkymmentä poronpäätä pöydällä odottamassa. Ajattelin laittaa joululaulutkin soimaan, jotta pääsen oikeaan tunnelmaan.

Hauskaa viikonalkua kaikille! Ja kiitos kommenteistanne pastakerään. :)

Tossut

Yllätyin positiivisesti postilaatikkoon kolahtaneesta Suuri käsityö-lehdestä. Siellähän oli virkattuja ohjeita jopa aika paljon! :) Miten usein olenkaan selaillut lehtiä sivu sivulta yhä enemmän tuskastuneena, kun virkkausvalikoima on ollut lähes olematon.


Mutta nyt. Jee, löysin hauskan kuvallisen tossuohjeen (ohje nro 14 lehti 11-12/2011). :) Kuvallinen ohje inspiroi minut virkkuukoukun kimppuun, sillä usein sanalliset ohjeet vaikuttavat ensisilmäyksellä hankalammilta kuin sitten ovatkaan. Piirroksesta näki selkeästi, miten yksinkertaisesta mallista onkaan kyse. Ihana ohje! :) Ja sain parit nöttösetkin vihdoin hyötykäyttöön. :) Koukku oli ohjeen mukaisesti kokoa 5, ja lankavalikoimana sekalainen seurakunta. Ohjeessa opastetaan käyttämään Novitan isoveli-lankaa ja mietinkin jo lähteväni lankaostoksille. :)

Piristi kummasti, kun pääsi kokeilemaan uutta ohjetta.

Loppukevennykseksi vielä
kuva rakkaasta kolliherrastamme Mörköstä, joka on joskus ollut näääin pieni. Nyt poju on jo päälle 2-vuotias, ja tänä aamuna se oli jälleen pyydystänyt myyrän pihaltamme.

Mukavaa sunnuntaita toivottelen :)

Tossut isoäidinneliöistä

Hiljaista on ollut, sillä olin kipeä ja jouduin olemaan sairaalassakin. Nyt olen kotona toipumassa tämän viikon.

Sairaalaan otin mukaan virkkuut ajankuluksi. Virkkuut esiinkaivettuani naapurisängyn mummo alkoi juttusille ja osoittautuikin oikein mukavaksi juttuseuraksi. Hän kertoi, ettei sydänvaivan vuoksi voi oikein kutoa enää, mutta vähän aikaa virkkaamistani katsottuani hän sanoi, että jos tuota virkkaamista kokeilisi kotia päästyään :) Virkkasin isoäidinneliöitä ja kerroin tekeväni niistä tossut. Siinä sitten rupattelimme ummet ja lammet, kunnes minä pääsin lähtemään kotiin. Ennen lähtöä näytin, miten kokoan palasista tossun, että hän pystyy sitten kotona kokoamaan omansa. :)

Tuli omaa mummoa ikävä, joten soitin äidinäidille eilen aikani kuluksi. :) Mummo ja vaari asuvat parin tunnin ajomatkan päässä, joten liian harvoin tulee käytyä heidän luonaan. Samassa suunnassa asuu paljon muitakin sukulaisia, joten täytyy tässä jonain viikonloppuna tehdä oikein sukulointireissu. Siippa saa jäädä Mörkön kanssa taloa pitämään, se kun ei noista sukuloinneista niin välitä.

Niin, ne tossut. Tämmöiset niistä tuli:

Koukku kokoa 3,5 ja langat erinäisiä lankakorin antimia. Tossut annan siskonpojalleni, tosin ne taitaa olla vielä hiukan isot. Äidin kanssa puhuttiin, että täytyy pohjiin ommella vaikka nahkasta palaset, ettei poika pääse liukastumaan.

Keväistä viikkoa!

Vaaleanpunaiset tossut

Omenoiden kuivatusprojektin jälkeen sain valmiiksi kummitytölle lähtevät vaaleanpunaiset tossut. Ohje näihin vaaleanpunaisiin herkkuihin löytyy Dropsin valikoimasta. Tossulangan ostin Kotkan Käsityökori-liikkeestä. Alunperin olin kovasti päättänyt ostaa ohjeessa mainittua Nepal-lankaa, mitä ei sitten harmikseni liikkeessä ollutkaan. Siinä aikani pyörittyä ja pohdittuani päädyin ostamaan Dropsin Merino Extra fine lankaa, mikä osoittautuikin loistovalinnaksi. Lanka soljui 5:sen koukulla kuin vettä vaan, ja virkkaamista olisi voinut jatkaa vaikka kuinka kauan. =) Ostin lankaa kolme 50 gramman kerää, mutta tossuihin menikin vain kaksi. Yksi kerä on siis vielä täysin korkkaamatta, joten mietin kovasti, mihin sen käyttäisin. Pitäisikö seuraavalla Kotka-reissulla ostaakin jotain toista väriä ja toteuttaa jonkin sortin lapaset. Hmm hmm. Tätä täytyy miettiä.

Serkuntytön tossut

Sain taannoin napattua kuvan serkuntytölleni tekemistä töppösistä. Pikkutossuja on kiva tehdä, kun ne valmistuvat sutjakasti. Olen yhdet isotkin tossut tehnyt pari vuotta sitten pukinkonttiin, mutta pikkutossujen teko on hauskempaa =) Valmiita tossuja tuleekin ihasteltua moneen kertaan ennen luovutusta. Niissä vaan on aina jotain niin supersööttiä - pienissä tossuissa.

Edellisessä kirjoituksessa kerroin uudesta työsuunnitelmasta, eli pitsiliinasta, joka tulisi hiirimatoksi. Malli löytyi kummitytön avustuksella ja suunnitelma on edennyt tärkkäämistä vaille valmiiksi liinaksi. Suunnittelin tärkkääväni liinan perunajauhoseoksella, johon löytyi ohjeita netin ihmeellisestä maailmasta. Tai sitten olen laiska ja tarkistan äidin varastoista, löytyykö suihketärkkiä... Vanhempien luokse pitää siis jälleen suuntamani, kun on tuo äitienpäiväkin tulossa. =) Kuka muuten keräisi äitille valkovuokkoja? Toivottavasti niitä jo metsästä löytyy.