Kirjavaiset

Intouduin vihdoinkin jostain käsityöstä niin paljon, että aloitettuani yhdestä kirjavaisesta neliöstä, virkkasin loputkin ja ompelin palaset jopa yhteen.

Kuudesta isosta neliöstä ja neljästä pienestä muovautui lopulta tämmöiset kirjavaiset tossut. Varsinaisen inspiraation näihin sain Soman kopan mainiosta blogista, joka aivan pursuaa toinen toistaan ihanaisempia ideoita. Täältä löydät Soman Kopan Salmiakkiruutusukat.

Minun tossuistani tuli vähän lyhykäisemmät ja ehkä hiukkasen värikkäämmät ja olen lopputulokseen oikein oikein tyytyväinen. Lankana käytetty näissä Novitan Raidan  jämät ja muita lankakorin antimia ja koukun koko oli 3,5 mm.

Mikäs näillä tallustellessa :)

Kirjavainen

Löysin Garnstudion sivulta neliömallin, jota piti päästä oitis testaamaan.

Neliö on virkattu 3,5 mm:n koukulla. Poikkesin ohjeesta jättämällä väliin 1. kerroksen kiinteät silmukat, ja virkkaamalla ympärille vielä yhden kerroksen pitkiä pylväitä.

Minulla on villi visio, joka vaatii kaverikseen vielä viisi samankokoista neliötä ja neljä pienempää. Harmikseni tuo Novitan Raita-lankakerä vetelee nyt viimeisiään, joten täytyy kehitellä kaveriksi muita värejä. Toista samanlaista kerää en kuitenkaan osta, sillä tämän ensimmäisenkin käyttökohteiden keksiminen herätti päänvaivaa. :)

Kerron sitten lisää, kun tämä visio on valmis esiteltäväksi kokonaisuudessaan.

Kivaa viikonloppua!

Ei se ollutkaan hiiri..

..vaan Perhonen!

Tähän malliin löytyi ohje lehdestä, jonka sain kummitädiltäni, joka oli saanut sen joskus mummoltani, joka kuulemma joskus taas oli saanut sen äidiltäni, ja jonka sivuja selaillessani löysin pöytäliinamallin, joka oli minun ensimmäinen ikinä virkkaamani kokonainen juttu ja jota virkkasin aina mummon luona käydessäni.

Selkäpiissäni kulki kylmät väreet, kun bongasin ohjeen, että täällähän tämä onkin! Piti penkoa varastot läpikotaisin, että sain esitellä teillekin todistettavasti ensimmäisen valmiin pitsiliinani ikinä! Ah, memories. Lehden nimi on ytimekkäästi Virkkaa kotiin ja se on vuodelta 1980. Pitsiliina on tehty vuosien 1994-1996 tienoilla. Tarkkaa vuotta en muista.

Tänään täällä paistoi aurinko! Ja sain möyriä pihalla, ja löysin kasvimaata kuopsutellessani viimevuotisia juuripersiljoita, jotka olivat letittäytyneet kimppaan talvea vastaan. :) En ole vielä uskaltautunut maistamaan, että ovatko syömäkelpoisia, mutta toisaalta, mikä juurakoita pilaannuttaisi. Porkkananjämiä ei näkynyt missään. Koko porkkanarivi oli vimpan päälle kynitty. Uskon, että pihalla loikkineet Vemmelsääret ovat olleet asialla. Ne nälkäiset olivat syöneet pikkuruisesta omenapuustamme silmuja monen oksan osalta terävillä hampaillaan. Monta oksaa vaikuttaisi siis tänä keväänä jäävän vaille kukkasia. Onko jollain tietoa, miten hyvin jyrsityt oksat uudistuvat? *Sniff*

Mutta juu, muuten oli erittäin mukava päivä. Kävimme Pirkka-hallilla messuillakin, ja mukaan tarttui pari kirjaa sekä kukkasorttia nimeltään vuoriarho. Niihin tulee valkoisia kukkasia joskus vähän kesemmällä. Nyt ne odottavat eteisen ikkunalla, että lumet sulaisi koko pihalta ja ne pääsisivät kaivautumaan multiin.

Ilta on jo pitkällä, joten täytyypi painattaa pehkuihin. Öitä!

Höpinöitä

Käsi ylös kaikki, jotka näkevät allaolevassa kuvassa pienen hiirulaisen!

Eli taaskaan ei ole mitään valmista esiteltävänä, mutta tulin sen sijaan esittelemään tämän päivän lankaostoksiani ja kertomaan, että selvisin hengissä pääsiäislomastani Tallinnassa. Oli mukava pikkupyrähdys, vaikka kevätaurinko piilotteli sinnikkäästi koko reissumme ajan räntäpilvien suojissa.

Auringon puuttuminen ei onneksi haitannut, sillä keskityimme kummityttöni kanssa siihen naisille niin luontaiseen harrastukseen, eli shoppailuun. *silmien räpsyttelyä ja tyytyväistä hymyilyä* Lankakaupoissa en käynyt ollenkaan, sillä lankoja löytyy kyllä kotimaastakin ja etenkin omista nurkista. (Tänään kartutin Lankamaailmassa nöttöspurkkia kuitenkin noilla ihanilla candy-kerillä, joista tulee virkkautumaan hiiri).

Koukulla pyörii pari työtä, joista toinen on jo todelliseksi UFO:ksi (UnFinishedObject) muodostunut siipan mankkapussi, josta ei tunnu tulevan valmista, ei sitten millään. Lisäksi aloitin virkkaamaan itselleni liiviä, semmoista ruutuvirkattua vaaleanpunaista yksilöä. Saapi nähdä, kumpi valmistuu ensin. Mankkapussia varten kävin varmuuden vuoksi ostamassa lisää Janne-lankaa, ennen kuin se loppuu Lankamaailman valikoimista. Muutama kerä sitä poltetunoranssin väristä sävyä onneksi löytyi vielä, joten valmistuminen tullee tapahtumaan joskus.

Minä tilaan huomiselle päivälle auringonpaistetta, sillä olen huomannut sen toimivan tehokkaana hankien sulattajana. Tämä kelju sade aiheuttaa mielestäni vain tylsistymistä. Ja minä haluan ulos häärimään (huomasin nimittäin tänään, että viime kesänä saadut unikot nostelevat jo karvaisia lehtiään kukkapenkissäni).

Olikohan siinä kaikki? Ei ihan vielä, sillä Blogiini on löytänyt yksi uusi lukija - Tervetuloa Sanna! :)

Ja  ei kun hyvää viikonloppua kaikille tasapuolisesti!

Älä polta näppejäsi!

Kuumat kattilankannet saavat kyytiä, kun käytössä on kukkasmallinen Hot Pad! Minulla on näitä entuudestaan jo kaksi, ja intouduin siipan vanhempien meillä kyläillessä aloittamaan uuden teon.

Malli on täältä ja lankana käytin Novitan Raitaa sekä harmaata nöttöskerää. Toteutus tehtiin 3,5 mm:n koukkusella.

Nyt pitäisi äkkiä keksiä joku kiva puhde pääsiäislomalle, sillä suuntaan kummitytön kanssa pikkuruiselle etelänmatkalle lahden toiselle puolelle Eestinmaalle. Jos vaikka iltasella tylsistää, niin koukunheiluttelu voisi virkistää, luulen ma.

Taidan sukeltaa hetkiseksi Ravelryn puolelle tarkastelemaan tarjontaa..

Hauskaa viikonjatkoa kaikille!