Lammaspeitto

 'Tuku tuku lampaitani
Kili kili kiliäni
Päkä päkä puskuripässiä
Päkä päkä pässiäni."

Aloitin kesällä jälleen vauvanpeiton teon. Mietin pitkään sopivaa mallia, kunnes löysin lammaspeiton. En ostanut ohjetta vaan piirsin kuvion peiton kuvasta.

Halusin lampaille ruohikon, joten aloitin sen teosta kokeillen eri versioita. Nirkkoruohikko vei voiton.

Minulla oli kaapissa pehmoista harmaata lankaa. Päätin, että peittoon tulee 2 harmaata ja yksi valkoinen lammasraita tuomaan raikkautta.

Ensimmäisen harmaan lammasraidan valmistuttua mietin, miten saisin peittoon lisää väriä. Rakas kissaneiti Myrna auttoi tapansa mukaan värien suunnittelussa.

 

Tarkempi visio alkoi muovautua ja piirsin suunnitelman. Mikä olisikaan söpömpää kuin lampaat nurmella auringon paisteessa? Ja taivas sitten. Piirsittekö tekin taivaan pienenä paperin yläreunaan? Minä ainakin! Ja tämmöisen vision sain aikaan:

 https://m.youtube.com/watch?v=diYI-D1CSHQ

Välillä virkkasin irtopilviä ja aurinkoja. Ne olivat kevyitä välitöitä.

 Ja sitten! Välillä sitä sydän ihan pakahtuu. Se voi pakahtua kauniista maisemasta, hetken ihanuudesta ja milloin mistäkin.

Kiinteän silmukkakerroksen päättäminen ja peiton luovuttaminen on yksi hetki, joka voi sisältää niin tuhannen tuhatta tunneskaalaa, että sydän voi yhtäkkiä venähtää ihan äärimmilleen!

 

Tässä päivässä oli niin paljon pakahduttavia hetkiä, että toivon voivani ammentaa niistä onnea ja iloa vielä kauan.

Valmis peitto päätyi tänään pienelle suloisuudelle lämmittäjäksi.

Virkkasin peiton loppuun automatkalla. Että viime tippaan meni. Ja nappasimme kuvan peitosta huoltoasemalla matkan varrella.

 

Virkattu joulutorttu ohje

 

Facebook-ryhmässä Vilkasta Virkkausta oli jaettu kuva virkatusta joulutortusta 7.11.22. Siitä innostuneena virkkasin ensin oman versioni ja sitten kirjoitin ohjeen versiostani sekä itselleni, että teille muille.

Alkuperäisen mallin mukaisesti tässä tortussa on lenkit, joita voi hauskasti pujotella napin ympäri.

Ohje

Tarvitset virkkuukoukun, lankaa, silmäneulan ja napin.

Lyhenteet:
Kjs= ketjusilmukka
Ks=kiinteä silmukka
P= pylväs
Kp=kaksoispylväs


Aloitus: Virkkaa 4kjs ja sulje ympyräksi (Tai tee magic ring)
 

1. Krs: virkkaa 2kjs ja 12p renkaaseen. Sulje kerros virkkaamalla ps ensimmäiseen pylvääseen.

 2. Krs: virkkaa 3kjs ja sitten samaan aloitussilmukkaan kp ja p, seuraavaan silmukkaan p, *seuraavaan silmukkaan p ja kp, seuraavaan kp ja p, seuraavaan p*. Jatka *-* kerroksen loppuun ja sulje kerros virkkaamalla ps ensimmäiseen kaksoispylvääseen.

 

 

3. Krs: Virkkaa 1. Pylvääseen 3 kjs ja kp ja p, *seuraavaan silmukkaan p, seuraavaan silmukkaan 2p, seuraavaan p, seuraavaan silmukkaan 2p, seuraavaan p ja kp, seuraavaan kp ja p*. Toista *-* vielä 3 kertaa ja sulje kerros piilosilmukalla ensimmäiseen kaksoispylvääseen.

 

Tämän jälkeen tortun sakaraosiot virkataan yksi kerrallaan.

Sakara:
1. Krs: 1. Pylvääseen 2 kjs ja 2p, p seuraaviin 8 silmukkaan, 3 p seuraavaan silmukkaan. Käännä.

 2. Krs: 1. Pylvääseen 2kjs ja 2p, p seuraaviin 11 pylvääseen, 3 p seuraavaan silmukkaan. Käännä.

 3. Krs: 3 kjs, ks kaikkiin silmukoihin = yht. 15 ks.

 Tämän jälkeen virkkaa tortun keskustaksi valitsemasi napin kokoon sopiva kjs-ketju. Esim 12 kjs (=napinläpi). Virkkaa sitten kiinteitä silmukoita n. 5 kpl sakaran laitaan ja lopuksi ps seuraavaan kaksoispylvääseen aloittaaksesi jälleen uuden sakaran virkkaamisen. 

 Ompele lopuksi nappi paikoilleen.   

Ja ei kun lenkittelemään ja leikkimään!     

 

Kurkkaa myös muut jouluiset pikkuohjeeni  

Kliksuti*Poron pää*klik 

Kliksuti*Kuusi*klik

Siilihelistin ja tossut

 Tällä viikolla lähti matkahuollon matkaan pieni paketti täynnä rakkautta odottavalle ystävälle.

Olisin hurjan mielelläni ollut mukana juhlimassa hänen tulevaa äitiyttään, mutta räkänokkaisena piti jäädä kotiin. Harmitti ihan hurjasti, mutta onneksi pääsin videon välityksellä vähän fiilistelemään.

Tossut olen tehnyt aiemmin isoäidin neliöistä, ja ne ovat odottaneet laatikossa sopivaa hetkeä. Siilihelistimen tein eri ohjeita soveltaen, sillä ystäväni pitää kovasti siileistä.

Kesällä aloitettu peitto pienokaiselle on vielä kesken, mutta valmistuu sekin ajallaan häntä lämmittämään talvipakkasten keskelle.

Rauhallista pyhäinpäivää kaikille.

Kissakortteja

 

Askartelin pitkästä aikaa tässä kuussa kortteja. Ideat löysin pinterestistä ja piirtelin kissat. Seinän raapijan mallina toimi rakas kissaneiti Myrna, joka askarteluaamuna sattui olemaan taas aikamoinen tättähäärä. Malttoi hän hetken olla lopulta sylissäkin.

Toiseen korttiin kukaan meidän huushollista ei toiminut mallina, paitsi ehkä lankasekoilujen puolesta. On nimittäin toisinaan aamuisin ollut lankarulla pyöriteltynä iloisesti pitkin kämppää. 

 

Semmoista tänne lokakuun viimeiseen päivään. Hyvää alkavaa marraskuuta kaikille! 

François Sammakkoinen

Olen seurannut mieheni kanssa instagramissa suloisen neulotun sammakon seikkailuja tilillä @indiarosecrawford. Videoiden myötä haave omasta pikku sammakosta on ollut aika ajoin esillä. Videot ovat niin hellyyttäviä!

Mutta kun neulepuikot eivät pysy käsissäni, olen ajatellut, ettei sammakkoa meille tule.

Kunnes sitten löysin Hugon! Hugo on virkattu sammakko, ja myös kovin soma. @mycrochetwonders

Niinpäs nyt meillekin on muuttamassa oma pikku sammakko, jonka nimeksi tulee François. Ja kuten kaikki projektini tätä nykyä: Hiljaa hyvä tulee!

Kliksuti* Ostin ohjeen sammakkoon Ravelrystä: Hugo the frog*klik

Pakkotauko

 Tenniskyynärpää tämmöiselle puolitoistakätiselle on kova paikka.

Virkkaajalle vieläkin kovempi!!!

Ja kun koukkuun ei voi tarttua, on into tekemiseen sitäkin suurempi.

Aloitin kesäkuussa peiton teon ystävien joulukuussa syntyvälle pienokaiselle. Tällä hetkellä olen saanut keskittyä vain visiointiin, joka peittoa aloittaessa oli vasta alkutekijöissään.

Tästähän alkaa tulla ihan tapa! Siis etten projektia aloittaessa tiedä vielä tarkkaan, millainen lopputuloksesta tulee. Aika jännittävää oikeastaan. Peitossa on käytetty jo valmista ohjetta, mutta lisäksi mukaan tulee mahtumaan ripaus mielikuvitusta ja aiemmin opitun soveltamista.

Värit ovat valmiina ja kuten ystävälleni kerroin, tulee peitosta samaan aikaan hillitty ja värikäs yhtä aikaa.

 

Suunnitelma ja alku ovat valmiina. Pistin ne kaappiin.

Pitää vain malttaa, ja sekös keljuttaa.

Oma arboretumimme

 

Juhannuksen tienoilla kirjoittelin ylös huvin ja mielenkiinnon vuoksi kaikki pihapiiristämme toistaiseksi tunnistamani puu- ja pensaslajit.

Yllätys oli melkoinen, sillä niitähän riitti. Osaa lajeista on pihassamme vain 1 kpl, osaa taas runsaasti, kuten vaikkapa mäntyä.

Osan lajeista kirjoitin ylös vain yläkategorian mukaan. Mutta ehkäpäs voisin yrittää tarkentaa määrityksiä myöhemmin.

Summa summarum, puolen hehtaarin tontillemme mahtuu ihan hurjasti eri lajeja, ja tämmöisenä puuintoilijana olen aivan fiiliksissä siitä, että meillähän on vähän niinkuin ikioma arboretum! Laitan listan tännekin ylös, jotta voin myöhemminkin tarkistella ja ehkä täydennelläkin listaa, sillä ehkä istutan joskus lisää puita pihaamme. Kenties kauniita pihtoja? 

Havupuut
- Männyt
- Kuuset
- Kääpiökuusi (minun aikana)
- Marjakuusi (siirto kesä 2022)
- Kataja
- Himalajankataja (minun aikana)
- Joku kolmas katajalaji (minun aikana)
- Kanadantuija
- Yleistuija (selvityksen alla, mikä)
- Lehtikuusi
- Vuorimänty

 Lehtipuut
- Rauduskoivu
- Hieskoivu
- Pihlaja
- Tuomi
- Vaahtera
- Pajut
- Raita

Katsura

Katsura (minun aikana 2021)
- Terijoen salavat
- Syreeni
- Mongolianvaahtera (minun aikana)
- Tammi

 

 Pensaat
- Mustaviinimarja
- Punaviinimarja
- Pensasmustikka
- Hunajamarja (2 eri lajiketta minun aikana) - Marja-aronia  

- Rusopajuangervo
- Keijuangervo (minun aikana)
- 4 sorttia angervoa ( 3 minun aikana)
- Juhannusruusu
- Valkokirjokanukka (istutettu kesä 2022)
- Alppiruusu (minun aikana)

Hedelmäpuut
- Omenapuu
- Luumupuu
- Kriikunat (minun aikana)
- Kirsikka

Vielä yksi pupu

 Virkkasinpas tänään vielä yhden pupun Green dragonflyn ohjetta soveltaen.

Hyttysiä uhmaten pupu loikkasi tarkistamaan sammalleimukukintojen tilannetta, mutta koppasin sen herkän tutkailuympäristön keskeltä kämmenen suojiin ja painatimme yhdessä takaisin terassille hyttysiä pakoon.

 

Pupun ohje löytyy siis kliksuti* täältä *klik.

Hääkoristelumme

 Tätä tekstiä kirjoittaa tuore rouva, joka on vieläkin ihan hääpöhinöissä ihanan ja herkistävän viikonlopun jäljiltä.

Häät vietettiin rauhallisessa ja luonnonkauniissa *kliksuti*Maalaishotelli Morvassa*klik ja kaikki meni mielestämme niin täydellisesti nappiin kuin vain voi mennä. Ruoka oli suussa sulavaa ja vieraat viihtyivät.

 Saimme sadepäivän hääpäiväksemme, mutta sehän tuo onnea ja onnellisia olimmekin (ja yhä ollaan!).

Haluan vähän kertoa, millaisia juttuja häissämme oli, jos joku kaipailee vinkkejä tai ehkä haluan itsekin vielä joskus palata muistelemaan juttuja tänne.

Hääkimpun teki hyvä ystävämme. Halusin, että se tehdään luonnonkukista ja auringonkukista. Kliksuti*Auringonkukanhan*klik ostin jo keväällä, kun ajattelin, että ne auringonkukat kimpussani vaan kuuluvat asiaan. 

 

Tupasvillan kekkasin pari viikkoa sitten käydessämme aamukävelyllä. Ja eivätkös ne vaan sitten viime viikolla olleetkin sopivasti pörheimmillään, kun kävimme ystäväni ja hänen koiriensa kanssa niitä keräämässä suolta. Lisäksi keräsimme mustikanvarpuja, koiranputkea, metsäkurjenpolvea, nurmitädykettä, sammalleimua ja markettaa. Eli luonnonkukkien lisäksi tuli hyödynnettyä oman pihan perenna- ja kesäkukkatarjontaa.

Hääkimpustani tuli lopulta näin kaunis ja pörheä, vähän niinkuin rakas kissaneitimme Myrna.

 Täytyy tunnustaa, että pinterest on ollut ahkerasti luupin alla siitä lähtien, kun mieheni kosi. Sieltä löytyi hauska idea häävieraiden muistamiselle, jota sitten sovelsin. Leikkelin sanomalehdistä pieniä arkkeja, jotka taittelin *kliksuti tällä ohjeella*klik kasseiksi. Mehikasvit löytyivät nekin takapihaltamme. Ja tarrat kasseihin suunnittelin ja tilasin kliksuti*stickerapp-sivustolta*klik.

 

Lapsivieraille tulostin pinterestistä tehtäviä ja värityskuvia. Leikkinurkkauksessa oli leluja ja puuvärejä. Lisäksi alle 2-vuotiaat saivat kliksuti* virkkaamani pallot *klik ja hiukan vanhemmille virkkasin puput kliksuti*tätä ohjetta *klik soveltaen.

 Niin sanottujen paikkakorttien tehtävää hoitivat meillä paikkalehtiset, joiden suunnittelun aloitin lähes heti mieheni kosittua puolitoista vuotta sitten! Lehtisessä oli hiukan meidän tarinaa, sekä tehtäviä ja infoa häistä (menu, hääaikataulu yms.) Lehtisen välissä oli vieraskirjasivu, johon toivottiin edes nimi, jos ei muuta jaksanut kirjoittaa. Pöytänumeron pidikkeinä oli pienet puukiekot, jotka ystävämme oli saanut jostain viime vuonna ja kiikutti sitten meille.

 

Illan tanssipaikkaan riiheen tehtiin naksubaari, josta vieraille löytyi pientä suolaista hääkakun ja iltapalan välissä. Valmiista naksubaarista ei valitettavasti ole kuvia. Mutta valmisteluvaiheista ja asetelmasta ilman naksuja on. Itse en ehtinyt naksubaaria hyödyntämään, sillä tanssin niin kovasti..

 Siinäpä ne yksityiskohdat, joita olen puolentoista vuoden aikana touhuillut ja puuhaillut ihan fiiliksissä.

Ai niin! Kutsukortti väkerrettiin kaasojen kanssa keväällä kliksuti* tällä ohjeella *klik. Ja oli kuulkaas väkertämistä kerrakseen. Hih.

Ja muutes! Nutturani tyvessä oli kliksuti*pienet vaaleansiniset liljat*klik.
 

Mitäs juhlittaisiin sitten seuraavaksi?  

Luumupuu ja muut

Tällä ja viime viikolla töiden jälkeen olen fiilistellyt pihaa.

Erityisesti luumupuuta. Vaikka pupujussi järsi sen kaikki alaoksat, puhkesivat yläoksat tällä viikolla täyteen kukkaan! Luumupuu ei ole koskaan aiemmin kukkinut näin runsaasti. Osasin alkuviikosta epäillä kukintaa huomattuani pulleat silmut, mutta voi jesses miten sen pieni latvus on upea!

Ja latvuksesta laskin ainakin 5 mehiläistä työn touhussa. Jospa me tänä vuonna saisimme luumuja! 

 

Kirsikkapuu pullistelee vasta nuppujaan.

Ja rakas nuoruudenrakkauteni katsura selvisi ensimmäisestä talvestaan. Sen tuoreet lehdet ovat herkullisen punaviinin värisiä.

Olen tilannut lisää kukkia, sillä tein uuden kukkapenkin isännän avustuksella alapihalle. Penkit odottavat nyt kukkijoitaan. Alapihallamme on nimittäin taloudessa aikanaan asuneiden koiruuksien vuoksi ollut aidattu alue, jossa kasvaa mansikkaa, pensasmustikkaa sekä nykyisin myös sinikuusamaa. Aitaus on ollut vänkyrällään jo monta vuotta ja olen haaveillut aitauksen hävittämisestä. Kunnes viime viikolla se lähti!

Ja pihan nurkilta nahistuneen tuijan takaa rinteestä löysin marjakuusen, kun haaveilin jostain havukasvista penkin tuntumaan. Olin niin onnellinen löydöstäni ja toki myös hämmentynyt, miten en aiemmin moista myrkyllistä kaunokaista ollut huomannut. 

Siirsimme kuusen paikoilleen ja toivon sen kotiutuvan uuteen paikkaan, vaikkemme syvään uponnutta pääjuurta saaneetkaan mukaan. Penkit sekä marjakuusi on sijoitettu aitauksen tilalle yhteen nurkkaukseen. Niistä kuvia myöhemmin mahdollisesti.

Kevät on taas niin upea, että olen ihan pakahtua. Rakas kolliherra Mörkö oli isännän mukaan eilen nukkunut päiväunia alapihan aurinkoisessa minirinteessä. Mamman pieni, pian 13-vuotias kullanmuru taisi nauttia.

Tänään katselemme ikkunasta, kun piha jatkaa kasvuaan sateen myötä.

Yrttinurkkaus

 Hrr, miten kylmä ja tuulinen sunnuntai.

Eilen sentään oli lämpöistä, ja iltasella tuli touhuttua pihalla.

Viime syksynä nimittäin mietin, että kääpiökuusen ja alppiruusun välikölle tarttis tehrä jotain. Talven yli mietinkin, että mitä. 

Selailin vanhoja puutarhalehtiä ja päädyin pieneen yrttitarhaan kukkapenkin sijaan. Hankin pari ruukkua ja niiden täytteeksi kauppapuutarhan yrttejä. Omenamintun kanssa samaan ruukkuun lykkäsin auringonkukan. Matalaan ruukkuun pääsivät korianteri, karri- ja oliiviyrtti sekä sitruunatimjami. Suikeroalpi seikkailee kivetyksen reunamilla kilpaa taka-alalle jääneen timjamin kanssa, joskin nyt laatoitus näyttää vielä melko kaljulta. Kunhan nyt röyhähtävät kasvuun, niin hyvä tulee. Itse ainakin tykkään. 

Pihassa alkaa hiljalleen nousta perennoja. Aurinko kiskoo niitä esiin hitaasti mutta varmasti. 

Pionit puskevat punaisia varsiaan ylöspäin. (Jeejee, ne selvisivät!)

Balkaninvuokot ja helmililjat kukkivat.

Puputossut

 Olen vuosien saatossa virkannut paljon tossuja isoäidin neliöistä, pieniä ehkä enimmäkseen.

Nytpäs virkkasinkin sitten vähän isommat tossut, suurinpiirtein 5-vuotiaan jalkaan sopivat kasvuvaran huomioiden. Tuo 5-vuotias täytti vuosia jo maaliskuussa, mutta kummitäti on jälleen vähän mattimyöhäinen näissä lahjajutuissa.

Leppoisaa ja valkovuokkojen täyteistä viikonloppua kaikille!

Puutarhassa alkaa tapahtua

 Näin toukokuun pian alkaessa on hyvä luoda katsaus puutarhaan.
Krookusten aika alkaa olla jo ohi, mutta jestas kun olivatkin taas ihania! Alla yksi kuva parhaimmasta kukkaloistosta.

 Nyt on kevätkurjenmiekkojen ja kevättähtien aika. Valkoisia kevättähtiä minulla on ollut aiempinakin vuosina, mutta nyt kirsikkapuun alla pukkaa kukkaa viime syksynä istutetut kirjokevättähdet (Blue giant). Ja kevätkurjenmiekat ovat mielestäni ihastuttavia!

 

Ja sitten.. Pionit! Ne alkavat nousta, ja voi kun olen niistä ihan onnessani. Ne kun ovat sitä vanhaa kantaa, jonka mummoni aikoinaan Etelä-Suomeen istutti. Ja jota nyt viime keväänä sain entiseltä naapuriltamme. Hykertelin tyytyväisenä bongattuani minimaalisia, punaisia pionin alkuja mullan ja karikkeen seasta. Oi!

Akileijat ja kevätpikkusydämet ovat selvinneet talvesta hienosti. Samoin jalopähkämö, jonka siirsin luumupuun alta menninkäisen penkkiin. Katsurakin selvisi talvesta, vaikka pupujussi koetti sitä verkon lomasta maistella.  

Puutarhan ihailun lisäksi iloa ovat näinä parina viikonloppuna tuoneet hoidossa olleet koiruudet, jotka ovat aiemminkin vierailleet blogissa rakkaan edesmenneen koirapappa *kliksuti*Keken syntymäpäivillä*klik *klik*parinakin vuonna*klik.