Valmis paita

Kiitos kaunis kannustuksistanne paitaa tekiessäni.

Taistelin hihat valmiiksi, ja lankaa meni yhteensä jotakuinkin 250 g. Lankaa jäi vielä, joten, jos joskus tahdon vaikka pidentää paitaa tai tehdä jotakin muita lisäyksiä, on se vielä mahdollista.

Tällä hetkellä pidän paidastani juuri sellaisena kuin se nyt on. Ja tällainen se nyt on :)

Kerroin alun alkujaan, että sain langat mummoni varastoista. En ole mummolle kertonut, että langat ovat olleet joulukuulta asti työn alla, ja Tapaninpäivänä mummolassa käydessä oli niin kova huiske ja hulina, etten käsitöitä ehtinyt pahemmin esitellä. Täytyykin mennä joku kerta kyläilemään mummolassa valmis paita päällä ja kysyä, tunnistaako hän langan ;)

On ollut niin kylmä, että meidän punaisessa talossa nurkat natisee öisin. Ja kissa. Se se vasta natiseekin. Rakas kolliherramme on kaiken kaikkiaan ollut tyytymätön siihen tosiasiaan että ulkona on sen mielestä aivan liian kylmä. Nyt kuitenkin oltuaan n. 34 tuntia sisällä se rohkaisi mielensä ja marssi ovesta ulos. En usko, että se kovin kauaa viihtyy..

Mutta minä niin tykkään, kun on lunta. Pakkanenkaan ei haittaa, kun kiskoin aamulla bussipysäkillä tönöttämistä varten ihan toppahousutkin jalkaan. Ei palellut ja rakas ystäväni aurinkokin suvaitsi näyttäytyä! ;) Kevättä kohden, mutta näiden vilukelien ansiosta voisin seuraavaksi virkata villasukat. Villasukkien teko on kuulkaas ollut miessäni varmasti jo -hmm- ainakin kolme vuotta.

Heh, onpa hurjaa, miten aika rientää. Ehkä olisi vihdoin aika käydä tuumasta toimeen. ;)

150 g ja vähän päälle

Minä olen vuodenvaihteenkin jälkeen vain grammaillut eli virkkaillut..

Ette usko, kuinka monta kertaa olen purkanut tuota oikean käden hihaa..

Aloitin teon ensin hihan suusta, virkkaamalla sitä ikäänkuin pyörylänä ylöspäin.

En tykännyt, joten purkasin. 
Sitten aloitin jälleen hihansuusta virkkaamalla sitä tasona ylöspäin.
En tykännyt, joten purkasin.
Tein tätätä jälkimmäistä pariinkin otteeseen eri virkkausmalleilla,
mutten tykännyt, joten purkasin.

Lopulta päätin aloittaa ns. kainalosta. Minulla oli jopa itse taiteiltu hihan kaava. Sain siitä jotakin aikaiseksi, ja into pinkeänä virkkasin hihan pyöryläksi heti kuin mahdollista ja ompelin kiinni paitaan nähdäkseni, miten hiha siihen sopii. Sopihan se, ja jämähti kiinni. En saanut enää yhtä kerrosta purettua ommeltuani hihan kiinni paitaan, joten nyt siihen jäi tuommoinen yksi pylväskerros, joka ei niin silmääni miellytä. Mutta en pura kiinni ommeltua saumaa enää, vaan sinnittelen sen kanssa loppuun asti.

Kerrottakoon, että tuon hihan jatkaminenkin on ollut melkoista seikkailua ylös alas..

Tällä hetkellä kainalosta eteenpäin on menossa ehkä neljäs kerta.. tai viides. Olen mennyt jo laskuissani sekaisin jo. (Huom. keritty lankakerä, joka paljastaa että hihaa oli tehty jo melko pitkälle, kunnes taas päätin purkaa, kun en ollut kavennuksiin tyytyväinen..) Ja kuten olette ehkä kirjoituksestani huomanneet, minussa on virinnyt jonkin sortin vimmaisuus koko sappermentuuran#%%!!¤! operaatio paitaa kohtaan. Mutta keskenhän en tätä jätä.

Tällä hetkellä olen siis kaikesta huolimatta hihaan tyytyväinen ja jatkan sen pituutta kokopitkäksi, vaikka jossain vaiheessa ajattelin tekeväni 3/4-hihat. Sen verran ärräpäitä on mielessäni kuitenkin vilistellyt hihaa virkatessani, että seuraava projektini tullaan tekemään tiukasti jonkin ohjeen mukaisesti..

Rentoa viikonloppua ja myöskin erinomaista alkanutta vuotta kaikille tasapuolisesti :)

50 grammaa

Operaatio paitani on vaiheessa.

Se näyttää 50 gramman jälkeen tältä.

Virkkasin pitsin, ja yhdistin sen edestä osittain yhtenäiseksi rinkulaksi. Jatkoin pitsin ylälaidasta etukappaletta ylöspäin ja nyt on tarkoitus tehdä vasen puoli samalla tavalla. Sen jälkeen keskityn takakappaleeseen ja helmaan ja lopuksi virkkaan hihat.


Tiedän jo, miten virkkaan yläosan, mutta helman virkkausmalli on vielä täydessä pimennossa, samoin hihat. Katsotaan, mitä tuleman pitää. Sehän tässä hauskinta onkin :) Pysyin joulunpyhät melko hyvin erossa käsityökassistani, mutta nyt se houkutteleekoukuttelee jälleen, joten ei kun työn touhuun! Jee! ;)

Operaatio Paita

Räkä poskella olen viettänyt mykkäkoulua nyt pari päivää kotosalla. Onneksi virkkaamiseen ei tarvita ääntä, ja sohvan nurkassa on tullut katsottua elokuva jos toinenkin, ettei vaan tulisi tehtyä mitään rankkaa.

Aloitin Operaatio paitani innokkaasti jo viime viikonloppuna virkkaamalla pitsikolmion. Löysin nimittäin sittenkin ohjeen, jota noudattelemalla olisinkin saanut aikaiseksi tosi kivan paidan. Mutta blääh. Eilen katselin kolmiota ja ohjetta ja kauhistelin, että kolmioita pitäisi tehdä tosi tosi monta. Ja kaikki ihan samanlaisia. Voi mälsyys.

Niinpä sitten purin tuon pikkuruisen kolmion, ja rakas kolliherramme tuli minulle avuksi. Työnjakomme meni suurinpiirtein näin: Purkasin kolmiota hetken, ja keriessäni purettua lankaa Mörkö sai järsiä vielä jäljellä olevaa kolmiota. Se vallan riehaantui ja loikki kolmio suussaan pitkin olohuoneen lattiaa ja heittäytyi välillä selälleen pyöritellen kolmiota etu- ja takatassuissaan. Lopulta jäljellä oli enää pari kerrosta, ja lanka katkesi. Sillä pikkuruisella palasella Mörkö pelasi curlingia vielä pitkän tovin.

Minä suuntasin sen sijaan käsityökirjojeni kimppuun. Katselin hetken pitsiohjetta, joka minulla oli ihan alunperin mielessäni, kun aloin ajatella tätä uusinta operaatiota. Kyseinen pitsi olisi muodostunut useammasta palasesta, ja päätin haluta kerralla valmista kuviota. Samassa kirjassa (Barbara ja Marlies Müller: Isoäidin pitsejä) tulikin vastaan yksinkertaisempi pitsi, jota lähdin sitten virkkaamaan. 

Päästyäni tähän vaiheeseen esittelin aikaansaannostani siipalle. Kysyin, näkeekö hän työssäni paidan. Hän sanoi näkevänsä pöytäliinan (minkä ymmärrän kyllä hyvin). *virnistys* Onneksi tiedän itse, mitä olen tekemässä ja paitani tulee siis kasvamaan tämän pöytäliinan ympärille. ;)

Paita kasvanee kuitenkin melko hitaasti, sillä yritän saada vielä pari joululahjaakin valmiiksi. Onneksi eivät ole suuritöisiä, koska jouluunhan on enää vain 12 yötä! Niin se aika hurahtelee. 

Joulusukkakalenterimme on ollut käytössä, ja sieltä on tullut jo vaikka mitä kivaa. Eilen joulukalenterimme käski ostamaan konvehtirasian, ja se olikin vallan mieluisa käsky :D Rasia toki tyhjennettiin myös eilen ;) Slurps!

Uutta vanhaa lankaa

Kiitos kaunis kaikille kommenteistanne äitini tekemään ihanaan joulumekkoon. Neuletöitähän täällä ei yleensä vilahtele, joten vaihtelu varmasti virkisti *hymy*

Sain tänä viikonloppuna äitiltä 7 kerää lankaa. Mummoni oli pistänyt ne äidin mukaan minulle toimitettavaksi, sillä mummo ei enää oikein pysty tekemään käsitöitä.

Nyt minulla on siis liuta lankakeriä, jotka odottavat koukulle pääsyä. Tällä hetkellä minulla tosin on niin suunnattoman paljon aloitettuja pikkukäsitöitä, että olisi parempi, kun en suunnittelisi mitään uutta... Mutta suunnitelma on jo! Suunnitelma oli nimittäin olemassa jo ennen näitä lankakeriä, ja se lähinnä odotti lankojen hankintaa. Ruskea ei välttämättä olisi ollut lankavalintani operaatioon, mutta nyt kun näitä on, niin hyödynnän nämä mielelläni :)

Aion virkata itselleni paidan. Olen jo selaillut käsityökirjani läpikotaisin, ja siellä on muutamia oikein kivoja malleja. Valmiit paitaohjeet nyt eivät kuitenkaan oikein kiehdo, sillä olen iskenyt silmäni ihanaan pitsimalliin, jota haluan hyödyntää työssäni. Se sitten taas edellyttää sitä, että loppupaitakin täytyy soveltaa pitsiin sopivaksi.

Tämä olkoon nyt siis neljäs niin sanottu operaationi. Kutsun näitä suuritöisempiä operaatioiksi, sillä ne eivät valmistu ihan tuosta vaan. Tässä listaus aiemmista operaatio-nimikkeellä tehdyistä töistä:

1. Operaatio Peitto (Joulukuu 2012-Helmikuu 2013)

2. Operaatio Mekko (kesä-elokuu 2013)

3. Salainen operaatio eli Hertta-neiti (syys-lokakuu 2013)

Operaatio Paita on nyt julistettu virallisesti alkaneeksi, vaikka ensimmäistäkään ketjusilmukkaa ei vielä ole virkattu ;)