Syyskuinen ilta

 

Ja niin koitti syyskuinen ilta. Puin valjaat Myrnalle eteisessä ja se tyytyväisyyttään kehräten ei olisi millään malttanut pysyä aloillaan. Kannoin Myrnan menninkäisen penkkiin kasvien sekamelskan keskelle, sillä halusin kissan keskittyessä laiduntamiseen suunnitella mihin lykkäisin vasta hankitut punahatut ja syysvuokot sekä ne parit pörriäiskasvit. Myrna johdatti meidät tunkiolle, missä huomasin perunanvarsien kadonneen jonnekin. Täytyy myöhemmin penkoa mullan alta selvittääkseni, tuliko reippaasti jääkaapissa itäneistä potkoista satoa. Kurpitsakokeilut meni ihan persiilleen, sillä joku söi kukat ennen kuin niistä ehti edes toivoa satoa. Käppäiltiin ovelle, missä tytsy teki u-käännöksen suunnaten betonilaatoille pesemään itseään. Ei mennä vielä, se tuntui sanovan. Istahdin tähän portaille kirjoittamaan ja kuuntelemaan käpytikkaa. Ja yhä jatkuu tämä syyskuinen ilta.