lauantai 4. helmikuuta 2012

Isoäidinkolmio-huivi

Kiitos kommenteistanne edelliseen Mummomagneetti-tekstiini. Arkipäivistä tulee totisesti hauskempia, kun vähän höpöttelee jonkun vieraan kanssa. :)

Blogissa jos toisessa on vilahdellut toinen toistaan ihanampia isoäidinkolmio-huiveja. Minulla on koukulla pyörinyt viime vuoden puolelta tämä sinisensävyinen huivi, Jonka nyt vihdoin tällä viikolla sain valmiiksi.
Huivi on virkattu Delany-langasta ja koukulla kokoa 3,5. Reunuksen virkkasin Dropsin Karisma-langalla, kun Delany loppui. Ensin luulin, että Delany-lankaa olisi vähemmän, mutta onneksi löysinkin sitä yhdestä kätköstäni lisää. Pitäisi kyllä opetella laittamaan langat yhteen paikkaan, eikä ripotella niitä ympäri tönöä.

Tuossa pari viikkoa sitten päivittelin rakkaan kolliherramme kipeää tassua. Käytin Mörköä eläinlääkärillä, missä tassu putsattiin nukutuksessa perin pohjin, ja lisäksi Mörkö sai kaulurin ja ulkoilukiellon k-a-h-d-e-k-s-i viikoksi. ( Tassussa oli siis kunnon puraisujäljet, mitkä ilman putsausta olisivat voineet tulehtua pahemminkin. Lisäksi Mörkö sai antibioottipistoksen.) Kauluria olisi pitänyt pitää kolme vuorokautta. Kestimme reppanan onnetonta liikkumista maanantaista tiistai-iltaan asti. Eli se siitä ohjeesta.

Ulkoilukieltoa kestimme n. 4 päivää.. Sitä mouruamista jokaisen ulosmenoreitin luona ei sietänyt meistä lopuksi kumpikaan ja päästimme Mörkön pyörähtämään pihalla. Tosin tämän jälkimmäisen viikon Mörkö on ihan omatoimisesti ollut menemättä ulos. Olen yrittänyt välillä hätistää, että kävisi nyt, mutta kirpeän ilman huomattuaan se on peruuttanut niin ikkunalta kuin oveltakin takaisin sisään. -20 celciusta ja risat eivät houkuttele kolliherraa ulkoilumielessä. Eli ulkoiluohjeistuksen kanssa ollaan pystytty olemaan hiukan säntillisempiä. :)

Onneksi Mörkö on siis parantunut episodistaan, ja loikkii nyt sisällä purkamassa energiaansa, kun ulos ei tarkene mennä. Mietittiin jo siipan kanssa, että jos virkkaisinkin Mörkölle ulkoilunutun.. Luulen, ettei kolliherra kuitenkaan osaisi arvostaa sitä...

Hyvää viikonloppua teille kaikille!

PS. Arvonta on vielä voimasssa 7.2 asti. Käy kommentoimassa, niin olet mukana. Aloin juuri virkkaamaan jotain pientä mukaan palkinnoksi. :)

7 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että Mörköllä jo helpottaa! Meilläkin kaksi raggaria painaa peräkanaa ympäri taloa, koska ulos ei vaan millään tarkene mennä ja energiaa piisaa...

    VastaaPoista
  2. Me ei olla koskaan pystytty noudattamaan eläinlääkärin ohjeita kaulurin kanssa. Ei kissojen eikä koirien kanssa. Kun se on vaan niin hankala!! Onneksi Mörkö toipuu!!

    VastaaPoista
  3. Mukavat värisävyt mummoaiheeseen.

    Kivaa viikonloppua.

    VastaaPoista
  4. Hihi, enpä suosittele nutun tekoa Mörkölle. Minä kerran puin villanutun yhdelle meidän kissoista ja se makasi kuollutta leikkien niin kauan, että lopulta riisuin nutun pois. Kai se olis ulkonakin mieluummin paleltunut kuoliaaksi kuin näyttäytynyt nuttu päällä :)

    VastaaPoista
  5. Minä olen kanssa sitä mieltä että voit käyttää virkkausenergian vallan muuhun kohteeseen kuin kissan nuttuun. En ole kuullut yhdestäkään kissasta joka suosiolla suostuisi vaatetettavaksi.

    T. Äiti

    VastaaPoista
  6. Kiitoksia kommenteista :) Ja äiti, en mä kyllä ihan tosissani Mörkölle meinannut nuttua tehdä. Se saa tyytyä noihin virkattuihin leluihinsa. :)

    VastaaPoista

Kommenttisi piristää aina, kiitos!