perjantai 29. heinäkuuta 2011

Puuterinvärinen laukku

Eva-neiti nuolee toistaiseksi näppejään Pirkanmaalla, sillä tein tämän laukun äidin Husqvarnalla. Yhteistyöni Eva-neidin kanssa odottelee toistaiseksi H-hetkeään. Suunnitelma ensimmäisestä yhteisestä ompeluhetkestä on jo takaraivossa. :)

Olen ostanut tuon kukkarosuljinketjusysteemin jo vuosi sitten. Aloitin virkkaamaan laukkua sille, mutta kyllästyin jo ennen puoliväliä. Äidin kangasvarastoihin luottavaisena otin systeemin tänne lomalle mukaan. Ja sukellus pitsipusseihin tuotti tulosta. Löysin pitsin, jonka mitä luultavimmin on virkannut mummo tai sitten joku toimeliaista isotädeistäni. On niin pienen pientä pitsiä, että hyvä kun siitä pylväitä ja ketjusilmukoita edes erottaa.. :) On varmaan virkattu koukulla, jonka päätä hädin tuskin edes näkee.


Uusi laukkuni pääsee samantien käyttöön, sillä suuntaan tänään Kotkaan Meripäiville.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Päivän filmitähti ja pari korttia

Käsityörintamalla mennään hissunkissun silmukka silmukalta eteenpäin, mutta mitään uutta valmista ei ole esiteltäväksi. Sen sijaan esittelen teille uusimman tuttavuuteni, kummityttöni koiranpennun, joka kävi eilen vanhempieni luona ensivierailulla. Ja voin sanoa, että koiraneitonen oli äärimmäisen hellyyttävä pikku pakkaus. Vai mitä sanotte näistä seuraavista otoksista?
Juu'u, tuommoiset karvapallopennut saavat osakseen erityisen paljon hellää lässytystä. Nella ei siitä ainakaan pahastunut, vaan otti iloisin mielin kaikki rapsutukset ja kehut vastaan. Loppuillasta Nella oli aivan kuitti ja olisi vain nukkunut ja nukkunut.

Kortteja olen tehnyt pari. Tämä lähti ystävälleni jo viime viikolla.

Siipan täti juhlii syntymäpäiviään viikonloppuna, joten hän saa tällaisen kortin juhlan kunniaksi. Materiaalit korttiin löysin työpaikkani lähellä sijaitsevasta ihanasta askarteluliikkeestä. Sieltä yleensä tarttuu mukaan yhtä sun toista, joten liityin viime käynnillä kanta-asiakkaaksikin kauppiaan ehdotuksesta. Taisi tuo jo muistaa minut, kun melko usein on tullut viime aikoina ostoksilla käytyä.
Rauhallista viikkoa kaikille! :)

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Sydämellisesti

Serkuntyttö otti ja meni kihloihin pari viikkoa sitten. Korttihan onnelliselle pariskunnalle piti tehdä. :)



On satanut ja satanut ja satanut. Mielenkiintoista huomata ettei rakas kolliherramme ole sateen sattuessa mikään eilisen teeren poika. Sen verran Mörkössä on ilmeisesti navettamaatiaiskissan luonnetta, että illan tullen se painuu pihalle oli keli mikä oli. Sitten se aamusella tulee selkä ja tassut märkinä sisälle kerjäämään rapsutuksia. Ja ai ai sitä kehräämistä! Mistä joskus luinkaan, että kissan kehruu tekee hyvää terveydelle. Mikäs siinä sitten itseä ja kissaa hoidellessa. Kissa saa kuopsutusta ja minä nautin parantavasta kehräilystä. :)

Tässä Mörkö patsastelee pihapöydän päällä, vaikka pöytä on märkä ja ulkona sataa.

Nyt on onneksi jo ensiluokkainen keli.

Nautinnollista viikonloppua kaikille :)

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Vaunukortti tyttövauvalle

Olen iloinen, että blogini on saanut jälleen uusia lukijoita. Tervehdys teille, ja viihtymisiä pakerrusteni parissa :)

Mainitsin vaunukortin ohjeen kommenteissa, että odottelen ystävän vauvan syntyvän, jotta voin tehdä kortin valmiiksi. Eilen perhe lisääntyi yhdellä pikku neitokaisella ja sain kunnian käydä leikittämässä tuoretta isosiskoa sillä aikaa kun äiti ja isi olivat sairaalassa. Tyttönenhän sieltä tuli, joten pääsin liimaamaan vaaleanpunaiset renkaat paikoilleen. :)


Tunnustan virkanneeni valmiiksi jo sinisetkin renkaat, mutta ne pääsevät sitten jonkun toisen korttiin. Nyt ei toistaiseksi ole lähipiiriin tai tuttaville vauvoja tulossa, mutta kai noita voisi varastoonkin tehdä, jos saan vaan aikaiseksi. Yleensä on nimittäin niin, että into tekemiseen syttyy vasta sitten, kun on todellinen tarve. Ohje kuitenkin on hyvässä tallessa täällä bittiavaruudessa, joten mikäs siinä, sen kun lunttaa, jos tarve tulee :)

Tässä vielä kuva rakkaasta kolliherrastamme Mörköstä, joka ei malta olla hoitamatta kukkia puutarhassammekaan.. Hoidon kohteena on viiruhelpi tällä kertaa. Sisätiloissahan useampi kukka näyttää siltä, että niitä on hoitanut joku muu kuin minä tai siippa.. Kuvassa Mörköllä on myös uusi kaulapanta, koiranpentujen sellainen, sillä eläinkaupasta oli kissojen kaulapannat loppu.

Aurinkoista Tiistaita!

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Kirjanmerkki, kortteja sekä yksi patalappu


Nyt tuntuu olevan kirjanmerkkibuumi päällä. Yksi jos toinenkin on kysellyt Crochetroon mainion mallin suomennosta. Kuume iski minuunkin, joten oli pakko virkata ainakin yksi merkki. :) Kirjanmerkin saajakin on jo tiedossa, joten merkki ei jää nurkkiin pölyyntymään. Meillä on kirjanmerkkejä iso liuta jo ennestään, vaikka useimmiten merkin virkaa hoitaakin joku muu kuin oikea kirjanmerkki. Lempikirjanmerkkini on kukkanen. :) Sellaisen löytäminen kirjan välistä on mukavaa, etenkin kirjastonkirjan. :)

Poiketen alkuperäisestä mallista virkkasin alkuun ympyrän
Virkkasin siis 5 kjs ja suljin piilosilmukalla
1. Krs. 3kjs 19 p renkaaseen (=20 p)
2. Krs. 4 kjs, *1 p 1 kjs* toista kerroksen loppuun.
3. Krs. 1 Virkkaa ensimmäiseen kjs-kaareen *1ks 2 kjs 1ks* (=nirkko), toista *-* 19 kertaa. 5 kjs, hyppää yhden nirkon yli ja ks seuraavaan nirkkoon.

Tämän jälkeen ohje jatkuu normaalisti 2. kerroksesta eteenpäin.

Alkuperäinen englanninkielinen versio löytyy siis Crochetroon sivuilta täältä. Ja sivupalkista Ohjeiden kohdalta löydätte tekemäni suomennoksen.

Huomenna matkustan Itä-Suomeen jalkapalloa pelaavan serkkupojan rippijuhliin. Askartelin hänelle kortin juhlan kunniaksi. Harvemmin askarteluliikkeistä löytyy poikien kortteihin sopivaa materiaalia, mutta tuon jalkapallokuvan löysin kuin löysinkin viime viikonloppuna, ja se on juuri oikeanlainen nuorelle pelaajalle. :)


Toisen kortin tein jo pari viikkoa sitten, sillä ystävälläni on syntymäpäivät ensi viikolla. Lahjaksi lähetän hänelle Bavaria-patalapun, jonka erinomainen ohjemalli löytyy täältä Marin blogista. Oli aikas mukava sitä väkertää, kun jälki on ihan erilaista, kuin mihin yleensä on patalapuissa tottunut :) Marin blogista löytyy myös ihania tyynynpäällisiä samalla tavalla virkattuna. Kannattaa käydä kurkkaamassa, sillä ovat todella kauniita. Saas nähdä, jäänkö itsekin tähän malliin koukkuun. :)





Mainittakoon tähän vielä semmoinen, että olemme illalla siipan kanssa lähdössä sikajuhliin! Enpä ole ennen semmoisissa käynyt, mutta vartaassa paistettua possua olen joskus Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla maistanut ja se oli todella herkullista. Jos tuo ilma ei tuosta parane, niin täytyy laittaa varmaan kumpparit jalkaan ja sydvesti päähän. Kivaa uskon olevan kelistä huolimatta. :)


Viikonloppuja!

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Vaunukortin ohje

Tämä ohje on omani.

Koppa


Virkkaa 5 kjs ja sulje piilosilmukalla renkaaksi.

Voit myös vaihtoehtoisesti kiepauttaa langan sormen ympärille ja virkata muodostuneeseen renkaaseen ensimmäisen kerroksen. Itse olen tottunut ketjusilmukoilla aloittamiseen.

1. kerros Virkkaa 3 kjs (1. pylväs) ja 11 pylvästä, Käännä.

2. kerros Virkkaa 3 kjs ja samaan silmukkaan 1 p, jatka virkkaamalla jokaiseen pylvääseen 2 p =24 p Käännä

3. kerros Virkkaa 3 kjs, seuraavaan silmukkaan 2 p, seuraavaan 1, seuraavaan 2 jne. Käännä

4. kerros Virkkaa 3 kjs, seuraavaan silmukkaan 1 p, seuraavaan 2 p, seuraaviin kahteen 1 p, seuraavaan 2 p, jne. (toisin sanoen 2 p joka kolmanteen silmukkaan) Päättele lanka.

kjs= ketjusilmukka
ks = kiinteä silmukka
p = pylväs
ps = piilosilmukka

Renkaat


Virkkaa 5 kjs ja sulje piilosilmukalla renkaaksi

1. kerros Virkkaa 5 kjs, *1 p, 2 kjs*. Toista *-* 6 kertaa, ps ketjusilmukkaketjun 3 kjs:aan.

2. kerros Virkkaa 1 kjs, *2 ks kjs-ketjuun, 1 ks pylvääseen*. Toista kerroksen loppuun saakka. 1 ps ensimmäiseen ketjusilmukkaan. Päättele lanka.

Viimeistely
Virkkaa 40 kjs, joista muodostuu vaunukopan reunus ja työntökahva.

Liimaa osat korttipohjalle ja koristele mieleiseksi. :)



Yksi minun tekemäni löytyy täältä.

Sataa sataa ropisee..

Minulla on tänään vapaapäivä ja vettä tulee kuin saavista kaataisi. Huh helpotusta, ettei tarvitse kastella kukkia. :) Ja ruohokin kasvaa, kun siippa sen vihdoin viime viikolla ajoi.

Ja Mörkökin oli yli viikon tauon jälkeen yön sisällä. Toissayönä olisin myös halunnut pitää Mörkön sisällä, mutta naapurin kissa oli toista mieltä. Se tuli keittiön ikkunan alle pomppimaan ja härnäämään ja hyppi terassin oveamme vasten. Mörköllä meinasi mennä hermot moisen tunkeilijan kanssa, joten yksissä tuumin laskimme sen pihalle puolustamaan reviiriään. Ja niin se tekikin. Katsoimme ikkunasta, kun se ajoi naapurin kissan pois pihaltamme ja jäi hetkeksi aristokraattisen näköisenä makaamaan rajan tuntumaan häntä uhmakkaasti heiluen. Sen jälkeen se painatti vielä mustan kissan perään varmistamaan, että pysyykin poissa. Nätti kissa se musta, mutta Mörkö pitää sitä mitä ilmeisimmin suurimpana vihollisenaan. Hassut..

Eilenkin satoi, joten hyvällä omallatunnolla valitsin kirjahyllystämme huippukirjan ja painuin sängyn uumeniin lukemaan. Flaamilainen taulu on hyvin koukuttava kirja. Olisin lukenut sen varmaan yhdeltä istumalta loppuun, ellen olisi nukahtanut kesken kaiken. Valotkin jäivät päälle. Aamulla jatkoin lukemista Mörkö kainalossa. Mehevä loppuratkaisu ja erinomainen teos, suosittelen. :O)

Vettä tiputtelee joka puolella. Onneksi ei sisällä. Senkin lystin koin yhdessä vuokra-asunnossa pari vuotta sitten, kun talon kattopellissä oli ammottava reikä. Vuokraisäntä oli hiukan laiskanpuoleinen, joten reiän paikkaamiseen meni tovi. Olen siis elänyt ihan oikeasti sarjakuvamaista tilannetta, jossa lattia on täynnä ämpäreitä. Muutin sieltä melko pian pois, vaikka katto korjattiinkin. Rakenteita kun ei kuivattu missään vaiheessa, niin ajattelin, että parempi muuttaa pois kuin jäädä kärsimään mahdollisista kosteusvaurioista.

Nyt alan touhuilemaan sisäjuttuja kahvin voimalla. Askarrellakin pitäisi.

Nautitaan sateesta - joko sisällä tahi ulkona. :)

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Kesätaivas-huivi


Olen täällä jo pitkin poikin kirjoitellutkin, että hartiahuivi on tekeillä. Nyt se on vihdoin valmis. Nimeän huivin kesätaivas-huiviksi, kun siinä seikkailevat kaikki kesätaivaan värit - jos meheviä auringonlaskuja ei lasketa mukaan. Siitä löytyy niin heleää suven sineä, poutapilviä kuin ukkosmyrskyäkin. :)



Ihastuttava liukuvärjätty lanka on nimeltään CeWec Delano, ja löysin sitä lankamaailmasta. Mallin ohje on napattu Stitch'n Bitch Koukussa -kirjasta, ja käytin koukkua kokoa 3,5. Alkuperäisessä ohjeessa huiviin oli tehty tupsuja, mutta minä en tupsuista oikein välitä. Lankaa oli kiva virkata, mutta purkaaminen tahtoin osoittautua toisinaan hiukan konstikkaaksi. Siksipä huivissa suorastaan vilisee virheitä. Mutta väliäkös tuolla, sillä ei niitä virheitä huomaa, jos huivia ei ala oikein varta vasten syynäämään. :)

Tulipa sitten nukuttua tänä viikonloppuna kummitytön kanssa pihalla teltassa. Jopa siellä oli kuuma.. Yöllä sain kuunnella, kuinka rakas kolliherramme Mörkö puolusti telttaa ja pihaa urhoollisesti muilta kissoilta. En ole päiväsaikaan nähnyt viikkoon muita kissoja pihallamme. Mörkö on ollut aika tehokas puolustuksissaan, näemmä.. Ilmankos se onkin sitten päivisin ollut ihan naatti.




Toivottavasti teillä kaikilla on ollut leppoisa viikonloppu. :)

torstai 7. heinäkuuta 2011

Eva-neiti

Tässä on uusi perheenjäsenemme Eva-neiti. Hän on kova neiti ompelemaan, kuten jo ulkonäöstäkin voinette päätellä.



Neiti muutti meille Kotkasta käytyään kunnonkohotushoidoissa Kouvolan asiantuntevassa liikkeessä. Neidin itsetunto kohosi pilviin huollon aikana, sillä hän kuuli olevansa vallan erinomainen yksilö. Kuulipahan myös, ettei samaa lajia oleva nykyajan nuoriso yllä hänen tasolleen kovinkaan helposti. Mitä lie lajivikaa heissä sitten lienee, tuumaili Eva-neiti oikoen lankojaan.

Tositoimiin ikäneito ei ole vielä päässyt, sillä talonemännän kangasvarasto on melko niukka. Saamme siis ehkä joskus tulevaisuudessa nähdä, mihin Eva-neidin ja emännän yhteistyö johtaa.

Riemukseni kerrottakoon vielä, että pihallamme kasvaa jonkun joskus istuttamaa akileijaa, jossa on metkan näköiset kukkaset.


Aurinkoista viikonjatkoa!

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Kukkapurkit

Keskellä kesää kannattaa ostaa muovikukkia, etenkin jos ne ovat alennuksessa, ja varsinkin, kun niille on oikeasti tarvetta. Meillä on välieteinen, jonka lämpötila huitelee talvella huimissa pakkaslukemissa, eikä siellä kesälläkään oikein mikään viihdy. Yksi ikkuna eteisestä kyllä löytyy, mutta sille en uskalla kukkia laittaa, sillä ne jäisivät ihan takuuvarmasti kastelematta.

Tässä sitten eräänä päivänä tuumailin, että josko sinne löytyisi jotain kivaa muovikukkaa seinän piristykseksi. Yritin myös löytää semmoisia seinäkukkatelineitä, mutta huonolla menestyksellä. Pikkuhiljaa kypsyi ajatus, että voinhan ne virkatakin. Tuumasta toimeen. Ensimmäinen versio ei oikein istunut ruukun päälle, mutta seuraavaa muokkasin paremmaksi. Vähän enemmän kun virkkasin ketjusilmukkalenkkejä, niin tuli sopivampi.


Nyt eteinen näyttää viihtyisämmältä. Ripaus vihreää - vaikka muovistakin - tekee ihmeitä. :)

Lämmin kiitos kommenteistanne edelliseen kirjoitukseen. Mörkö-herra on sopeutunut ulkoiluun erinomaisesti - emännällä on vielä hiukan sopeutumisvaikeuksia.

Hauskaa päivää itse kullekin!

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Aamuvarhaisella sattuu ja tapahtuu


Olen herännyt tänä aamuna jo viideltä. Syynä varmastikin se, että rakas kolliherramme oli viime yönä virallisesti luvan kanssa ulkona. Mörkö on nimittäin jo muutamaan otteeseen päässyt livahtamaan huonosti suljetusta ovesta ulos ja sen jälkeen protestoinut ankarasti sisälläpitoa vastaan haisevin asein.

Illalla menin huolesta mykkyräisenä nukkumaan, kun Mörkö oli ulkona jossain, enkä tiennyt missä. Siippa rauhoitteli, että kyllä Mörkö pärjää. Todisteen siitä sain heti aamulla pihalle päästyäni. Portailla odotti ensimmäinen Mörkön nelijalkainen saalis, päästäinen nimittäin. Mörkön itsensä löysin saunan takaa pollean näköisenä. Ihan kuin se olisi kasvanut yön aikana täyteen hurjaa itseluottamusta. :) Sisään sain sen raksupurkkia kolistelemalla.

Sen jälkeen menimme siipan kanssa aamu-uinnille. Tulipahan vihdoin kastettua talviturkki täällä Suomessakin. :) Uiminen oli mukavaa, kun siinä aamuviiden pintaan ei ihmisiä näkynyt juuri missään. Mutta tiedättekös, kalat olivat sen sijaan hyvinkin aktiivisia. Kirkkaassa vedessä meitä piirittivät lukuisat särjet ja yksi ahven. Laskin enimmillään särkiä olleen ainakin seitsemän ja rohkeimmat kävivät näykkimässä varpaitamme! Onneksi eivät sentään olleet haukia ;)

Näin poikki Mörkö on yöllisten seikkailujensa jälkeen ja oli ennen nukahtamistaan niin hellyydenkipeä että. Tänään käyn ostamassa sille kaulapannan, mutta ensin virkkaan jotain pientä. :)

Rauhallista viikonloppua teille kaikille!