sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Basilika magic blue mountain

Vuosia sitten kerroin monivuotisesta kliksuti*basilikastani*klik. Se eli lopulta n. 7 vuotta, kunnes sitten joululomalla ollessani kuoli vedenpuutteeseen, mikä harmitti suunnattomasti.

Pari kk sitten minulle tuli Kotipuutarhalehti, jossa kerrottiin basilikalajikkeista ja ajatus uudesta sinnikkäästä sissistä tai jopa kahdesta heräsi. Aloin selvittää, mistä löytäisin tuon punertavalehtisen lajikkeen: Magic blue mountain. Selvisi, että sitä on tulossa Plantageniin ja seurasin tarkkaavaisen, että milloin.

Nyt meillä on niitä sitten kaksi. Täytyy vielä latvoa ne, jotta haarottuvat hyvin. Ja vinkkivitosena muillekin basilikan kasvattajille jo aiemmin kirjoittamani ohje: 

Yksittäisten lehtien nappailujen sijaan leikkaa basilikasta aina pätkä jättäen muutama lehtipari jäljelle, jolloin se lähtee kasvattamaan uutta vartta jäljelle jääneen lehtiparin hangasta.

 Ja mikä parasta, on rakas kolliherra Mörkö yleensä jättänyt basilikan rauhaan.

lauantai 17. huhtikuuta 2021

Kevään kukkijat

Puutarhailua taasen, sillä olen pari viikkoa tepastellut iltaisin pihalla odottaen krookusten puhkeamista kukkaan. Olen hurjan iloinen, että laitoin viime syksynä krookuksen sipuleita maahan. Ne nimittäin ovat putkahdelleet esiin ennen kevättähtiäkin, joita olen pitänyt varhaisina kukkijoina. Ja jesses, kun nämä krookukset osaavat olla kauniita!


Posliinihyasintit ja helmililjat ovat vasta ponnistelemassa ylös, mutta nyt maltan odottaa niitä paremmin, kun krookukset jo kukkivat. Ja leskenlehdet, joskaan eivät meidän ojanpenkassa viime vuotisten kaivuutöiden vuoksi. Ehkäpä ensi keväänä sitten, kun kiikutan pari siementä siihen. ;)  

Luulin, että idänsinililjat eivät vielä ole nousseet. Niiden sipuleita olen laittanut yhden pari sinne tänne kirsikka- ja luumupuun välimaastoon ja joka vuosi ne ovat yksittäisinä putkahdelleet urhoollisesti maasta sieltä täältä toivomieni levinneiden kukkarykelmien sijaan. Äskeinen lähempi ruohonjuuritason tarkastelu osoitti, että sieltä ne pilkistävät - yksittäisinä nousukkaina kuin ennenkin. 

 

Olen kovasti tehnyt suunnitelmia menninkäisen penkin laajentamisesta, sekä seurannut mielenkiinnolla kasvien talvesta selviytymistä. Jännityksellä olen seurannut mm. viime vuonna istuttamani mantelin oksia. Ainakin yhdessä oksassa näyttäisi olevan minimaalisia silmun alkuja, joten toiveita sen kasvusta on.  

Tähän väliin kuitenkin pari kuvaa kevättähdistä sekä ruokailuun keskittyneestä sitruunaperhosesta.



Pohdiskelin hedelmäpuiden seuraksi myös jotain kivaa havupuuta, ja onni potkaisi sen suhteen kuulkaas ihan kunnolla! Löysin nimittäin vajan nurkalta katajan taimen, joka ei siihen nurkalle kuulu. Se pääsee penkin kylkeen kasvamaan jossain vaiheessa, kunhan suunnitelmat tästä etenee. Haluaisin semmoisen charmantin alueen, jossa istuskella juomassa kaffea tai teetä kuunnellen pörriäisten surinaa ja linnunlaulua.

Vähän tänään jo kaffiteltiinkin.

Ja menninkäisen mökki sai vihdoin oven!

Oi ihana kevät!