Mandalat sohvatyynyihin

Mandalat ovat mielestäni ihania.

Virkkasin 2 mandalaa *kliksuti*Springtime magic mandala*klik -ohjeella virkaten ohjeen mukaan 17 ensimmäistä kerrosta. Kaksi viimeistä kerrosta tein ohjeesta poiketen. Lankana käytin kaapin kätköistä löytyneitä puuvillalankoja ja koukku oli kooltaan 3 mm.

Ensimmäinen mandala.

Toinen mandala.

Mandalat on tarkoitus ommella kiinni harmaisiin sohvatyynynpäällisiin.

Myrna lavastettiin mukaan kuvauksiin herkkujen avulla ;)

"Enkö ihan oikeesti vois saada vielä yhden?"

Kirpsakkaa tammikuuta kaikille täällä piipahtaneille! :)

Vuoden viimeinen!

On aika päättää tämä kulunut vuosi viimeiseen julkaisuun. Melko vähäisin julkaisuin on tämä vuosi menty, mutta aina ei vain käsityöt jaksa innostaa. Hittipipon sain kumminkin vanhimmalle kummilapselleni virkattua joululahjaksi. (Linkki ohjeeseen löytyy kuvatekstistä) Tein sen Käsityömessuilta ostamastani heijastavasta Kehrä neulelangasta. :)

Ohje kliksuti*Täältä*klik

Pipon myötä toivottelen teille kaikille hyvää alkavaa vuotta 2019!

Tuokoon uusi vuosi elämäänne iloisia hetkiä, hetkiä, joita muistella, rakkautta, vierailuita ystävien luona, uusia työpaikkoja, valmistumisia, rauhoittumista, matkoja, pitkiä puheluita, onnistumisia, inspiraatioita ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. :)

Karvatassut

Kuten heinäkuussa kerroin, huseeraa tässä taloudessa nykyisin kolme karvatassukkaa: Rakas kolliherra Mörkö, Koiraherra Keke ja Kissaneiti Myrna (alias tättähäärä alias wanhanajanvaniljasuklaahippusillahöystettynä alias tirpatilli).

Käsityörintamalla on ollut äärettömän hiljaista, joten päätin nyt tehdä tämmöisen eläinkuvapostauksen karvatassuistamme, kun ovatten niin rakkaita. 

Myrnan lempipuuhiin kuuluu oman hännän jahtaamisen lisäksi myös Keken hännän jahtaaminen ja Mörkön vaaniminen.

Myrna painaa jo 2.7 kg.

 

Hyvää viikonloppua!

Virkattuja helistimiä

Tapasin viikonloppuna ystäväni, joka kertoi minulle jo aiemmin syksymmällä tapahtuvasta perheenlisäyksestä. Halusin ilahduttaa ystävääni etukäteen pikkaraisella helistimellä. :)

Helistimen sisällä on pääsiäismunan sisus, jonka sisällä on puuhelmiä. Pöllö on virkattu yhtenäisenä virkkauksena alhaalta ylös asti siivet mukaan lukien. Tein aiemmin keväällä samantyyppisen kliksuti*pöllöhelistimen*klik.

Pöllön teon jälkeen vilkaisin puutarhaani. Siellä kukkasten keskellä pörisi niin mahdottomasti. Olen kuullut, että ampiaiset ovat liikkeellä, mutta tämä piikitön epeli vaikutti harmittomalta.

Pörriäinen muuttikin nyt toistaiseksi pihaamme asumaan, mutta vaihtanee jossain vaiheessa asuinpaikkaa, sillä syysleimujen ja kaikkien muidenkin kukkien kukinta vaikuttaa olevan ihan loppusuoralla.

 Aika näyttää, mihin päin pörriäisen matka vie.

Virkatut porkkanat

Virkattuani oranssin jakkuni, minulle jäi vielä hiukan oranssia lankaa. 

Tein niistä 2 porkkanaa ilman erillistä ohjetta.

 Ja voi että niillä on vientiä!

Aamulla varhain toinen porkkanoista oli rakkaan kolliherra Mörkön käsittelyssä, eli vetoaa näemmä myös vähän vanhempiin karvatassuihin. ;)

Myrna

Myrna jakaa mielipiteitä.

Nämä kaksi harkitsevat vielä, miten suhtautuisivat. Ovat lähinnä hämillään.

Sillä meille saapui eilen hiukan toisenlainen Myrna. 

Minusta hän on supersöpö.

Kaimastaan tämä neitonen ei halunnut syödä. Ja kerrottakoon, että ruokailu tapahtuu normaalisti ihan ruokakupeista, Myrna-astiat otetaan esille vain erikoistilanteita, kuten mm. tätä kuvausta varten. :)

Räväkkää oranssia

Melko harvoin virkkaan mitään oranssia. Nyt virkkasin. Alunperin tarkoitukseni oli tehdä jonkinlainen bolero tai keeppi pari vuotta sitten ostamani mekon kaveriksi. Otin mekon mukaan lankaostoksille löytääkseni sopivaa sävyä.

Suunnitelmat muuttuivat keepistä lyhyeksi jakuksi ja lankahan loppui kesken. Lankakaupastakin väri oli loppunut, joten pienen kikkailun jälkeen käytin jakkuun toistakin väriä. Lopputuloksesta tuli mielestäni aikas kiva ja ehdottomasti räväkkä. :)

Ohje lehdestä Silmukoiden maailma - Kesäistä virkkausmuotia.

Lankojen vyötteet valitettavasti ehdin heittää pois, koukun koko oli 3 ja ½.

Kuvausassistentti 1

Kuvausassistentit 1 & 2

Juhannustansseihin en ehtinyt, mutta eiköhän mekolle ja jakulle tule vielä käyttöä. :)

Mitä pionille kuuluu?

Kerroin kliksuti*toukokuussa*klik pioninhakumatkasta ystävän luo.

Jännityksellä olen seurannut, kuinka pioni on siirrosta selvinnyt, ja kuinka se on ottanut uuden kasvupaikkansa haltuun.

Hyvin on selvinnyt ja hyvin on ottanut.

Ensimmäisen myönteisen merkin huomasin, kun pioni ei tuntunut istutuksen jälkeen olevan moksiskaan siitä, että oli matkustanut 150 kilometriä.

Toinen myönteinen merkki oli se, että siihen ilmestyi 7 rohkeaa nuppua. Melkein pistin tanssiksi, kun huomasin ne. Nuppujen ympärillä hääräili muurahainen jos toinenkin toivotellen ne tervetulleeksi Männikköön.

Ja entäs nyt? Eilen eli juhannuspäivän aamuna nuppuset olivat pulleita kuin kirsikkatomaatit. Odotin, että ne avautuvat lisää, mutta tässä jo muutama fiilistelykuva avautumisvaiheesta. Terälehtien välissä ja uumenissa oli melkoinen joukko kärpäsiä ja muita öttiäisiä, ei liene tässä pihassa koskaan aiemmin ole tällaista herkkukukkaa ollutkaan. Sen verran ahnasta näytti touhu olevan.

Eilisaamuna kukkaan puhkeavia nuppuja katsellessani muistin, miten lapsuuden juhannukset tuli lähes aina vietettyä mökillä. Ja miten pionit hehkuivat 15 metrin kukkapenkissä, kun palasimme kotiin. Tämän juhannuksen vietin kotona, ja eikös tänään juuri äsken pihalle mennessäni kukkapenkissä odottanut muutama kukkaan puhjennut kaunotar. *hurjan paljon sydämiä tähän kohtaan*