maanantai 24. tammikuuta 2022

Välipallot

Kaipasin taukoa villitakista, kun huomasin skipanneeni vahingossa yhden kerroksen Chrysalis-neliössä heti kissankorva-vaiheen jälkeen.


Päätin kokeilla pallon virkkaamista pelkillä pylväillä. Ehkä semmoiseen palloon olisi jostain löytynyt ohjekin, mutta päätin heittäytyä kokeilemisen riemun syövereihin.

Ensimmäisestä pallosta tuli pötkylä. Se päätyi Myrnan ja Mörkön palloteltavaksi. Seuraavasta pallosta vähensin kerroksia, mutta tulos muistutti edelleen enemmän pötkylää kuin palloa. Pylväskerroksia oli liikaa.


 
Vasta neljäs yritys onnistui, siinä oli 9 pylväskerrosta ja yksi puolipylväskerros ja muoto miellytti. Tein pallonpuoliskot erikseen ja yhdistin ne "join as you go- tekniikalla". Tein vielä yhden pallon ja alla koko pallokööri, sillä pötkylä harhailee edelleen Mörkön ja Myrnan jäljiltä jossain päin kotiamme.

 

 

Palloista tuli mielestäni tosi kivoja, enkä malta olla hypistelemättä niitä.

 

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

torstai 20. tammikuuta 2022

Villitakki: Chrysalis vailla kulmia ja kissanpäät

Auringonkukkarivin jälkeen jäin jälleen miettimään (=lepuuttamaan niskoja ja varsin tukkoista olotilaa, joka pakotti olemaan tekemättä yhtään mitään).


Aivot raksuttivat muun kehon äärimmäisestä lepotilasta huolimatta ja pohdin, millaiset hihat tekisin. Pohdinnat ovat kesken, mutta visioita on kyllä jo.

Hihojen työstämisen sijaan jatkoin taas jaksaessani keskeneräisiä Chrysalis-neliöitä. Eilen aloitin 8 kulmapalan virkkaamisen ja tänään sain ne liittämistä vaille valmiiksi. 

 

Kulmapaloja virkatessani sain tänään rakkaan kolliherra Mörkön syliini. Sitä tapahtuu nykyään harvoin, mutta pääsääntöisesti tämä ilmiö tapahtuu istuessani vihreällä sydänsohvalla, joka on muutamaa välivuotta lukuunottamatta kulkenut matkassani jo vuodesta 2002 asti asunnosta toiseen ja ollut täten tuttu kaluste myös rakkaalle mörkyläiselle, joka muutti luokseni pikkaraisena ja erittäin naukuvaisena kissanpentuna syksyllä 2009.

Sydänsohvalla ollaan Mörkön kanssa vietetty monta virkkaushetkeä yhdessä, eikä Mörkö muilla sohvilla oikeastaan syliin tulekaan. Vihreä sydänsohva taitaa olla se meidän juttu.


 Kissaneiti Myrna sen sijaan tulee syliin missä ja milloin vaan. Äsken se heräsi kissapuukolostaan ja naukui luokseni tullen kysyvästi (ja vaativasti) kierrettyyän pari kertaa puskien sekä minun että tuolin jalat ja hyppäsi syliin katsomaan, mitä minä nyt olen tehnyt. Räpsäsin vielä pari kuvaa tästäkin hetkestä ennen kuin Myrna jatkoi taas matkaansa toisaalle.


Chrysalis-neliöistä toinen muistuttaa nyt kovasti kissanpäätä parin kiinni virkatun kulmapalan jälkeen. Nämä neliöt villitakin lisänä ovat olleet hauska ja myös haastava projekti. Joitakin kohtia olen muokannut helpommaksi ja järkevämmäksi virkkaamisen kannalta. Sekä kirjoitettu että videoitu ohje on ollut tarpeen kuvista puhumattakaan.

 


Joka tapauksessa olen päässyt neliöiden kanssa jo pitkälle. Soveltaminen tulee vielä jatkumaan.. ja lankojen päättely, sillä sitä näissä paloissa piisaa.

sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Villitakki: Auringonkukkarivistö

Kiitos kommenteista edelliseen postaukseen. :) Virkattuani kaikki 15 ympyrää olin varma, että osaan jatkossa tehdä niitä unissanikin..

Virkkasin ensimmäisen kukan terälehdet takissa jo aiemminkin käyttämälläni murretulla keltaisella. Kukkasesta tuli niiiiin ummehtuneen ja tunkkaisen näköinen, enkä tykännyt terälehtien muodostakaan, että päätin jälleen vaihtaa suunnitelmaa lennossa.

Villalankalaatikossani oli kerä kirkkaankeltaista lankaa. Se pääsi nyt käyttöön. Samoin 100 virkattua pitsikukkaa -kirja, josta etsin minun silmää miellyttävän terälehden mallin. Sellaiseksi muodostui mallin nro 12 Sinitähden terälehti.

Jo ensimmäisen kukkasen valmistuttua oli sanomattakin selvää, etten voi virkata  jokaiseen ympyräiseen kukkasta. Virkkasin siis joka toiseen ja lopputuloshan on nyt varsin pirtsakka. Toki nyt illalla kuvatessa kissaneiti Myrnan piti tulla tarkastamaan, mitä tapahtuu..

 


Kukkaset ovat nyt niin hersyvän keltaiset, että mietin väkisinkin, kuinka monta pörriäistä villitakki houkuttelee kimppuuni pihalla.. Se jää nähtäväksi. Hih. 

Tässä tuumailen, teenkö seuraavaksi hihat, vai jatkanko ja aiemmin aloittamiani Chrysalis-neliöitä. Vai teenkö kaikkia yhtä aikaa. Joka tapauksessa tässä värikkäässä villitakissa riittää vielä työtä, mikä on kyllä mukava juttu. 




perjantai 14. tammikuuta 2022

Villitakin villiliivi-vaihe

Villitakki on lepäillyt, samoin minä.

Mutta nyt minussa on virtaa jälleen pikkuhiljaa jatkaa villitakin työstämistä. Virkkasin joulunpyhinä puuttuvan neliön ja päätin nyt tehdä yläosan hihoja vaille valmiiksi. Laajensin yläkappaleita sopivaksi kädensijoja varten. Minua laiskotti ja ihan kyllä väsyttikin, enkä jaksanut miettiä kainaloiden alle uusia neliömalleja.

Sen sijaan virkkasin laajennukset turkoosilla ja ommeltuani palat yhteen virkkasin kaula-aukkoon pari kerrosta pylväitä. Sitten iski turkoosiähky. Turkoosia tuntui olevan ihan liikaa joka puolella ja kaipasin jotain rauhoittavaa - väriä siis!!! Mietin miten jatkaisin ja sukelsin mietelmien kanssa pinterestiin.


Yllä kuvat liivistä edestä ja takaa, värimaailma on ihan päin prinkkalaa tammikuun pimeän iltavalaistuksen takia ja liivi näyttää kieltämättä aika hurjalta. Lupasin itselleni, että tulen vielä tykkäämään lopputuotoksesta. Toivottavasti. Pidän Villitakkia pihatöissä vaikka väkisin, jos en muuten.. Purkamaan en ryhdy, vaikka näitä kuvia katsellessa tuntuu siltä, että ehkä pitäisi..

Pinterestissä vastaan tuli kummiskin kaunis kliksuti*Autumn rhapsody -peitto*klik ja siinä erityisesti rivistö, joka vilisi auringonkukkia. Minut tuntevat muistanevat auringonkukkakauteni, jolloin huushollini vilisi kaikkea auringonkukkiin viittaavaa. Tuo aika on jo takanapäin, vaikka rakastan auringonkukkia edelleen. Joka tapauksessa nyt päätin, että villitakkiini tulee auringonkukkia ja virkkasin villitakkia eteenpäin soveltaen kliksuti*Sunflower crochet stitch -ohjetta*klik.

 

 Kun olin saanut vihdoin ensimmäiset kaksi keskustapylpyrää virkattua, olin ihan täpinöissäni.


Miten joku on osannut keksiä noin hauskan tavan virkata ympyrä riville! Tämä on ehdottomasti sitä virkkausmaailman syövereihin sukeltamisen parasta antia. Siis tämä kun pääset kokeilemaan jotain, mistä kehkeytyy virkkuuseen hauskoja juttuja ja ihan pelkillä kiinteillä silmukoilla koko tämmöinen mieletön kerros!!! Tätä kerrosta ja tyyliä tulen ehkä joskus käyttämään vielä jossain muussa työssä.

Laitan uusia kuvia villitakista sitten kun auringonkukkarivi on valmis.

Leppoisaa viikonloppua kaikille!

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Villitakki: Chrysalis

 Alkuviikosta havahduin ajattelemaan viime keväänä istuttamiani pioneja. En ollut niitä sen kummoisemmin talvea ajatellen suojannut, joten kävin lapioimassa kasan lunta niiden päälle, josko se estäisi niitä paleltumasta. Nyt toivon parasta, sillä niitä parinkymmenen asteen pakkaspäiviä ehti olla aika monta ennen kuin lapiointihommiin ryhdyin..

Mutta siirrytäänpäs sitten kukkapenkeistä kukkaisen Villitakin pariin. Se on edennyt verkkaisesti uusimpien neliöiden parissa. Ostin nimittäin Ravelrystä kliksuti* Chrysalis-peiton ohjeen  *klik ja viikon varrella on tullut virkattua mallia kerros kerrokselta sekä kirjoitetun että videoidun ohjeen opastuksella.

Alla nähtävissä valmiimmassa neliössä kerrokset 1-27 pienin muutoksin.

 

Ja tässä nämä kaikki tällä hetkellä kasassa olevat virkatut palaset. Matka villitakin parissa jatkuu ainakin tämän vuoden, ellen saa jotain hurjaa inspiraatiopuuskaa loppuvuotta kohden mentäessä. :)

 

Hyvää joulunalusaikaa ja alkavaa viikkoa toivottelen kaikille!

torstai 2. joulukuuta 2021

Kuusi kuvaa kesästä

 Nappasin Rikkaruohoelämää-blogista Kuusi kuvaa Kesästä -haasteen, sillä ajatus kesään palaamisesta kuvamuistojen myötä tuntuu nyt mukavalta ajatukselta. Kuvista iso osa ei ole ollut blogissani aiemmin, sillä halusin sukeltaa nyt antaumuksella kuvagalleriani syövereihin.

Kuva 1: Koirapappa Keke

Rakas koirapappa niin kesäfiiliksissä. Tätä kuvaa katson nyt tippa linssissä, sillä raskain sydämin saatoimme rakkaan koiravanhuksen viimeiselle matkalleen 30.11.21. Olen iloinen, että kuvia on tullut otettua Kekestä paljon, sillä niiden myötä pääsen palaamaan yhteisiin mukaviin hetkiin, joita ehti minulle kertyä lähes 6 vuoden ja isännälle lähes 14 vuoden ajalta.


Kuva 2: Leppäkerttu

Pihassamme oli tänä kesänä ilahduttavan paljon leppäkerttuja. Opin viime kesänä myös, miltä näyttää leppäkertun toukka. Siitä tosin ei ole kuvaa, mutta näistä aikuisista juu.

Kuva 3: Rakas kolliherra Mörkö

Jos joku oli muikeana kesän helteistä niin Mörkö jos kuka! Sehän oli ulkona päivät pitkät, korkkasi terassin lähes välittömästi ja chillaili urakalla. Tässäkin pitkin pituuttaan ja äärimmäisen onnellisena, vaikka nurmikko ympärillä on melkein ihan karrella.


Kuva 4: Kissaneiti Myrna

Myrna vietti aikaa terassilla varjossa ja tutustui kanssani riippukeinussa pötköttämiseen. Taisimme torkahtaakin varjoisalla kuistilla.


Kuva 5: Kaunokaiset

Rakastuin kesällä ihan totaalisesti kaunokaisiin, jotka ovat alkaneet vallata alaa kukkapenkissä sen verran, että niitä on jo vähän tullut siirrettyä siitä muuallekin. Mutta ovat kyl niin sööttejä, että voisin höpötellä niiden söpöydestä laajemmaltikin. 


Kuva 6: Isot puut

Kävin alkukesällä käppäilemässä Söderkullan kartanon mailla ja haltioiduin siellä kasvavista tammista ja vaahteroista. Kesäinen auringonpaiste lehtien lomasta sai sydämeni väpättämään ja huokailemaan. Oi.


Siinäpä minun Kuusi kuvaa kesästä.

Miltä sinun kesäsi näytti valokuvin? Nappaa haaste mukaan halutessasi.

lauantai 27. marraskuuta 2021

Villitakki: Dianthus

Nyt on pakko hehkuttaa minunkin, miten on niin hykerryttävän ihanaa, kun tuli talvi. Tänä viikonloppuna laitan kyntteliköt tuvan ikkunoihin ja keittiöön jouluverhon. Muissa ikkunoissa meillä ei jouluverhoja olekaan. En muista, että olisin koskaan marraskuussa näin tehnyt, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Ja tiedättekös, kuvan maisemissa koirapapan ja siipan kanssa kävellessä unohdan usein asuvani kaupungissa. Mistäköhän se johtuu? Hih.


 Menipäs joulutunnelmoinniksi, vaikka oikeasti halusin näyttää teille miten Villitakki edistyy. Olen virkannut 2 palaa lisää. Fruit garden Cal-peitossa oli tämä kliksuti* Dianthusneliö *klik 6:ssa osiossa. Aion tekemieni muokkausten myötä kokonsa puolesta kohdistella niitä Acanthus-mallin kanssa.


 Jonkin sortin visio päässäni on edelleen ja tänään olen selaillut lisää malleja. Sen verran voin paljastaa, että nämä jo olemassa yksilöt tulevat takin yläosaan. Minun pitäisi virkata kaksi Good times- neliötä vielä, toista olen jo aloittanutkin, mutta mieli halajaa jo uusien mallien kimppuun, siksi se on jäänyt kesken. Malttamaton kun olen.

Löysin ihanan peitto-ohjeen pinterestistä. Kyseisen peiton keskus oli niin hurmaava, että päädyin ostamaan ohjeen voidakseni käyttää keskusneliötä villitakissani. Vähän tummempaa neliötä on mahdollisesti tiedossa, jotta kuviointi korostuisi edukseen. Siitä siis lisää myöhemmin.

Rentouttavaa viikonloppua teille kaikille!


sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Villitakki: Acanthus ja Good times Square

Kuten projektit kautta aikojen ovat eläneet ja hakeneet muotoaan, niin taitaa käydä tässä takkiprojektissanikin. Kerroin edellisessä postauksessani, että inspiraatio on iskenyt.

Niin se iskikin: kahden Good times -neliön verran. Olin suunnitellut, että virkkaan takkini samanlaisista neliöistä värejä vaihdellen. Kahden neliön jälkeen seurasi tauko. Tauon aikana surffailin netissä ja ihastelin ihanien neliöiden yltäkylläisyyttä.. muutaman mallin laitoin talteen sen kummemmin miettimättä.

Kunnes eilen silmiin osui Acanthus Fruit garden Cal-projektin malleista. Ja siinä sitä oltiin: suunnitelmat heittivät kuperkeikkaa mielessäni ja päätin, että takkiin on ehdottomasti saatava Acanthus-suorakaide takin takapuolelle.

Ja into pinkeänä virkkasin tuon kauniin mallin ja päätin samalla, ettei villatakkiini tulekaan huppua, jotta kaunis Acanthus ei jäisi piiloon. Päätin myös, että samanlaisten neliöiden sijaan takkini tulee muodostumaan erilaisista neliöistä. Se pitää rönsyilyä ja VÄREJÄ kaipaavan mielialani virkeänä ja toivottavasti ilahduttaa kaikkia teitäkin, jotka täällä blogin puolella piipahdatte.


 Tähän mennessä virkatut mallit:
- Kliksuti* Acanthus* Fruit garden CAL- mallista. *klik Valitettavasti en löytänyt tästä yhtä yhtenäistä ohjetta, vaan osaset täytyi poimia ja virkata yhteen useamman viikon ohjeesta, mikä sekin teki työstä haastavamman.

- Kliksuti*Good times Square @crochetedbyaina *klik

Ja koska villatakin sijaan olen nyt ilmiselvästi tekemässä jotain villimpää, niin nimesin projektini villitakiksi. Takkini syntyy Novitan Nalle-langasta ja koukun koko on 3,50 mm.