Sataa sataa ropisee..

Minulla on tänään vapaapäivä ja vettä tulee kuin saavista kaataisi. Huh helpotusta, ettei tarvitse kastella kukkia. :) Ja ruohokin kasvaa, kun siippa sen vihdoin viime viikolla ajoi.

Ja Mörkökin oli yli viikon tauon jälkeen yön sisällä. Toissayönä olisin myös halunnut pitää Mörkön sisällä, mutta naapurin kissa oli toista mieltä. Se tuli keittiön ikkunan alle pomppimaan ja härnäämään ja hyppi terassin oveamme vasten. Mörköllä meinasi mennä hermot moisen tunkeilijan kanssa, joten yksissä tuumin laskimme sen pihalle puolustamaan reviiriään. Ja niin se tekikin. Katsoimme ikkunasta, kun se ajoi naapurin kissan pois pihaltamme ja jäi hetkeksi aristokraattisen näköisenä makaamaan rajan tuntumaan häntä uhmakkaasti heiluen. Sen jälkeen se painatti vielä mustan kissan perään varmistamaan, että pysyykin poissa. Nätti kissa se musta, mutta Mörkö pitää sitä mitä ilmeisimmin suurimpana vihollisenaan. Hassut..

Eilenkin satoi, joten hyvällä omallatunnolla valitsin kirjahyllystämme huippukirjan ja painuin sängyn uumeniin lukemaan. Flaamilainen taulu on hyvin koukuttava kirja. Olisin lukenut sen varmaan yhdeltä istumalta loppuun, ellen olisi nukahtanut kesken kaiken. Valotkin jäivät päälle. Aamulla jatkoin lukemista Mörkö kainalossa. Mehevä loppuratkaisu ja erinomainen teos, suosittelen. :O)

Vettä tiputtelee joka puolella. Onneksi ei sisällä. Senkin lystin koin yhdessä vuokra-asunnossa pari vuotta sitten, kun talon kattopellissä oli ammottava reikä. Vuokraisäntä oli hiukan laiskanpuoleinen, joten reiän paikkaamiseen meni tovi. Olen siis elänyt ihan oikeasti sarjakuvamaista tilannetta, jossa lattia on täynnä ämpäreitä. Muutin sieltä melko pian pois, vaikka katto korjattiinkin. Rakenteita kun ei kuivattu missään vaiheessa, niin ajattelin, että parempi muuttaa pois kuin jäädä kärsimään mahdollisista kosteusvaurioista.

Nyt alan touhuilemaan sisäjuttuja kahvin voimalla. Askarrellakin pitäisi.

Nautitaan sateesta - joko sisällä tahi ulkona. :)