sunnuntai 27. lokakuuta 2013

11 asiaa

Anne-Mari laittoi minulle haasteen jo 18.9, enkä ole vieläkään vastannut siihen. Mutta täältä pesee :)

Eli näin se menee:
                        1. Jokaisen haastetun pitää kertoa itsestään 11 asiaa
                        2. Pitää vastata haastajan antamiin 11 kysymykseen
                        3. Pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastettaville
                        4. Heidän pitää valita haastettvaksi 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa
                        5. Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.



11 asiaa minusta:


1. Pelkään pimeää enemmän kaupungissa kuin maaseudulla.
2. Pidän kovasti piirtämisestä, mutta en ole pitkään aikaan piirtänyt mitään.
3. En osaa kutoa / neuloa muuta kuin neulontaharpulla, mikä onkin varsin mainio laite. 
4. Minulla on syntymävika, jonka vuoksi vasen käteni on oikeaa puolet lyhyempi ja siinä on vain kolme sormea. Pienillä sukulaisillani on aina hauskaa, kun minulla on vähemmn sormia kuin heillä :)
5. En aio jakaa tätä haastetta eeenpäin, sillä minua hiukan laiskottaa. *nolo*
6. Uudet villasukat ovat ehkä yksi maailman parhaita juttuja.
7. Menen lähes aina nukkumaan villasukat jalassa. Aamuisin toinen on aina kadonnut.
8. Meidän sängyn alla on aika paljon parittomia villasukkia.
9. Lempiviikonpäiväni on torstai. On ollut jo moooooooonta vuotta. 
10. Torstaisin käyn sushilla. Aloitin tavan tänä syksynä suodakseni itselleni iloa. 
11. Opin syömään sushia vasta n. 2 vuotta sitten, kun kävimme työporukalla sushiravintolassa. Rakastuin sushiin vasta kolmannella kerralla - ja nykyisin se on  vaan niiiiiiiiiiiiiiiin superhyvää. Mjams.

Anne-Marin esittämät kysymykset ja niihin vastaukset:
 
1. Mikä on suosikkilankasi.

Olen kovasti tykännyt Jade-langasta, jota saa usein alennuksella Lankamaailmasta.
2. Lempivärisi?

Vihreä
3. Ikävin neulemuistosi?

En neulo, mutta harmittavin virkkausmuistoni liittyy siihen, kun mummoni moitti minua liian suuren koukun käytöstä ja oli sitä mieltä, etten kykene virkkaamaan kunnolla koskaan. Mummoni pyysi minulta myöhemmin anteeksi, sillä harmistuin niin kovasti. Hän se minut kuitenkin alunperin opetti virkkaamaan, ja myöhemminkin hän oli pahoillaan sanomastaan. 
4. Mukavin neulemuistosi?

Edelleen virkkauslinjalla. Kun samaisen mummon kanssa tärkkäsimme tekemääni pitsiliinaa, ja hän suukotti minua niskaan kutsumalla minua mummon pikku karitsaksi. 
5. Neulotko itselle vai lahjaksi?

Sekä että.
6. Mistä ostat lankasi, netistä vai kaupasta?

Useimmiten kaupasta.
7. Miksi kirjoitat blogia?

Pidän kirjoittamisesta, ja täältä näen, mitä sitä on tullut tehtyä ja mihin ne kaikki työt ovat päätyneet :)
8. Käsitöihin liittyvä suurin haaveesi?

 Kun olisin vähän nopeampi.
9. Valokuvaaminen, helppoa vai ei?

Ei helppoa- ainakaan nykyisellä Samsung-kamerallani, joka oli vähän pettymys jo uutena.
10. Annatko virheiden olla vai puratko pienimmätkin virheet?

Annan olla, jos se ei ole liian näkyvä.
11. Mitä sellaista sinulta ei ole kysytty, mihin haluaisit vastata? Tässä voit kysyä sen itse itseltäsi ja luonnollisesti myös vastata? Vastaan Anne-Marin blogissa olleeseen Osakaisen esittämään kysymykseen:
"Jos tekisit aarrekartan, millainen siitä tulisi?"

Teimme pienenä siskon kanssa aarrekartan. Vanhan ajan tunnelmaa luodaksemme poltimme kartan reunat röpöläisiksi kynttilällä. Siitä tuli aika kiva, ja sellaisen efektin varmaan tekisin nytkin, jos karttaa pitäisi lähteä tekemään :)


Ja kuten tuolla 5:ssä kohdassa ensimmäisessä osiossa kerroin, en jaa haastetta tästä enää eteenpäin. Mikäli joku haluaa ottaa vastaan tämän, napatkoon mukaansa :)

Mukavaa sunnuntai-iltaa teille kaikille!




 

lauantai 26. lokakuuta 2013

Hertta-Neiti

Salainen operaationi on valmis! Valkoista, vaaleanpunaista ja ruskeaa lankaa käyttämällä sekä Heidi Bearsin ihanan kannustavaa *klik*ohjetta*klik* noudattamalla sain valmiiksi pari viikkoa sitten oman Happypotamukseni! Voi sitä onnenpäivää! :)))

Mutta annetaanpas neidin itse kertoa hiukan tarkemmin ;)


Hei kaikille!

Minun nimeni on Hertta.

Olin alkuun hiukan ujo.




Hännän ja korvannipukat saatuani reipastuin huomattavasti.





Minua halailtiin jo syntymäkodissani ihan hirvittävästi, ja minusta luopuminen oli kuulemma mahdottoman vaikeaa. Mutta päätös oli tehty jo ennen ensimmäistäkään ketjusilmukkaa.


Olin siis valmis uusiin seikkailuihin. Sain mukaani nimilapun sekä vihon, johon oli kirjoitettu muistoja minun uudesta omistajastani 15 vuoden ajan. Emäntäni kuulemma itkeä tirautti viimeistä sivua kirjoittaessaan, sillä hän liikuttuu nykyään niin helposti.


Minä vihkoa tuskin luen, ellei sitten uusi 15-vuotias emäntäni lue sitä minulle jonain iltana iltasaduksi.

Pus pus ja aurinkoa päiviinne!


Rakkaudella, 
HERTTA

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Savez-vous planter les choux?

Kävin tänään ostamassa vihreää Eko-ontelokudetta Poppanavakasta. Päädyin ostamaan sieltä joululahjatarpeitakin, ja pätäkkää meni enemmän kuin oli tarkoitus. 

Vyyhtiä tuolilta keriessäni tuli viheriästä kasvavasta kerästä mieleen ranskalainen lastenlaulu, jossa istutetaan kaaleja. Hyräilin sitä koko kerimisen ajan, ja nyt tuo korvamato luikertelee korvissani, sillä melodia jää pyörimään päähän....! Mutta laulun kautta muistuu vielä 15 vuoden jälkeenkin, mitä mikin kehonosa on ranskaksi. 

Tässä siis minun kaalinkeräni, joka on istutettu maahan ranskaksi ;)


Savez-vous planter les choux?
Osaatteko te istuttaa kaaleja?

Jos haluat tutustua tähän kaalikorvamatoon, löydät sen täältä
Mutta HUOM! OBS! Teet sen omalla vastuullasi ;)

Kuinka moni uskaltautuu?!? :D

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Syömään!!!

Kiitos kommenteistanne syysmyssyyn. Niitä lukiessa tuli hyvä mieli, ja olen viileämpinä aamuina vetänyt myssyn tyytyväisenä päähän. Nyt on aamuisin ollut kuitenkin taas hiukan lämpöisempää, joten olen välillä tuntenut itseni ihan ylipukeutuneeksi bussipysäkillä myssy korvilla nököttäessäni. 

Minulla oli eilen lauantaityöpäivä. Nollasin pääni totaalisesti töiden jälkeen valmistaessani ruokaa 3 tuntia!


Katsoin kelloa vasta työntäessäni ruoat uuniin. Siinä väkerrellessä ja hyräillessäni en totisesti ajatellut mitään muuta. Mainiota! Osa ruokasorteista on ollut valmiina jo useamman vuoden (esim. etualalla olevat karjalanpiirakat ja korvapuustit sekä kulhossa köllöttävät rinkelit), koska ajattelin joskus itse aloittavani nukkekotiharrastuksen.

Välillä tulee kuolattua nukkekotiblogeja ja huokailtua ihastuksesta, mutta omaa nukkekotia minulla ei vielä ole. Eipä sille olisi tilaakaan täällä meidän tönössä. Mutta serkuntytöllä on uudessa ikiomassa huoneessaan ihana, jykevä nukkekoti, joka oikein kiljui ruokia keittiöönsä :) Tänä aamuna virkkasin vielä tuon pikkuruisen kauppakassin. Vien nämä lähiaikoina serkuntytölle myöhästyneeksi synttärilahjaksi.

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Syysmyssy

Eipä saanut kerätonttu pitää hiippalakkiaan. Eikä saanut lopulta myssyn virkkaajakaan hiippalakkia..

Tein siis kyllä semmoisen tonttulakinmallisen, mutta se näytti päässä melko mäntiltä, vaikka kovasti yritin vakuutella itselleni, että-jotta-hyvä-siitä-tuli. Siippa on meillä totuudentorvi, ja tovin hänen ilmeitään tulkittuani purkasin koko hiipan. Teinkin sitten lopulta jotain ihan muuta!

Tuli syysmyssy 


jossa on korvaläpät pahemmille viimoille


Tämä näyttää minusta nyt kyllä näin kuvassa ihan ylösalaisin olevalta kattilalta, mutta päässä se näyttää siedettävältä. Tänään tämä oli minulla ekaa kertaa aamusella päässä, eikä kukaan bussissa mielestäni ainakaan hirnahdellut astuessani sisään.

Tämä jää siis käyttöön, kunnes sen taas joku purkaa ;) 

Syksykelejä kaikille, sytytelkää kynttilöitä iltoihinne!