keskiviikko 29. syyskuuta 2010

1-vuotiaan kortti


Vielä on yhdet synttärit käytävänä ennen syyskuun loppua. Askartelin siis kortin 1-vuotiaalle serkuntytölle. Virkkausrintamalla taistelen tällä hetkellä pikkuruisen pitsiliinan kanssa, jonka ohje on toisen maailmansodan ajalta. Laitoin nimittäin noin kuukausi sitten yhteystietoni Vintage-malliston lähetyslistalle, ja nyt sähköpostiini tulla tupsahtaa säännöllisin väliajoin vintage-virkkausohjeita. =) Olen selvitellyt näitä englanninkielisiä ohjeita pienen virkkaussanaston avulla itselleni. Tosin vasta pitsiliinan ohje innosti varsinaiseen toteuttamiseen. Pitsiliinojen teossa hauskinta on mielestäni jokaisen kerroksen erilaisuus: kerros kerrokselta jotain uutta. =) Pian laitan kuvaa tänne, kunhan olen kamppaillut liinani kaksi viimeistä kerrosta valmiiksi. Paljon koukeroita on vielä toteuttavana.

lauantai 25. syyskuuta 2010

Loppukuun kortit virkatuin tehostein


Tänään lähden syntymäpäiville Helsinkiin. Sankareita on kaksi, joten tein kaksi korttiakin. Mallit korttien virkattuihin yksityiskohtiin löytyy Suuren käsityölehden liitteestä 6-7/2009. Lankana käytin cotton perleä ja koukku oli kokoa 1,5. Seuraavaksi täytyy tehdä kortteja jälleen lokakuussa. =)

perjantai 24. syyskuuta 2010

Pot holder


Virkkaa keittiöön -teema jatkuu niin Virkkausringissä kuin täällä minun blogissanikin. Tein ystävälleni syntymäpäivälahjaksi Pot Holderin, joka kulkee ravelryssä myös nimellä Hot Pad. Kai sitä voi kutsua suomalaisittain patalapuksi. Tämä yksilö on virkattu Novitan Kielo-langalla ja 3,5 koukulla. Ohje oli kiva ja luukki vähän toisenlainen kuin perinteisissä neliskanttisissa tai pyöreissä patalapuissa. Mielestäni myös Kielo lankana sopii tähän vallan mainiosti. Ei tarvitse kikkailla langanvaihtojen kanssa. Mietinkin jo, että hankkisin jotain toisenväristä, mutta samantyyppistä lankaa, ja virkkaan näitä ihan oikeasti lisää. Koukun koon vaihdan isompaan, ehkä rakkaaksi käyneeseen bambuneloseen.

torstai 23. syyskuuta 2010

Pieni virkattu omena


Virkkausringissä edetään tällä hetkellä keittiöteemalla. TiiQ oli virkannut keittiöönsä ihania amigurumiomenoita. Ohje näytti niiiiin herkulliselta, että halusin testata mallia. Minun omenastani tuli pikkiriikkinen. Toteutin sen 2,5 koukulla ja lankana käytin Sirkka ryijy-lankaa. Ohje löytyy täältä.

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Vaaleanpunaiset tossut


Omenoiden kuivatusprojektin jälkeen sain valmiiksi kummitytölle lähtevät vaaleanpunaiset tossut. Ohje näihin vaaleanpunaisiin herkkuihin löytyy Dropsin valikoimasta. Tossulangan ostin Kotkan Käsityökori-liikkeestä. Alunperin olin kovasti päättänyt ostaa ohjeessa mainittua Nepal-lankaa, mitä ei sitten harmikseni liikkeessä ollutkaan. Siinä aikani pyörittyä ja pohdittuani päädyin ostamaan Dropsin Merino Extra fine lankaa, mikä osoittautuikin loistovalinnaksi. Lanka soljui 5:sen koukulla kuin vettä vaan, ja virkkaamista olisi voinut jatkaa vaikka kuinka kauan. =) Ostin lankaa kolme 50 gramman kerää, mutta tossuihin menikin vain kaksi. Yksi kerä on siis vielä täysin korkkaamatta, joten mietin kovasti, mihin sen käyttäisin. Pitäisikö seuraavalla Kotka-reissulla ostaakin jotain toista väriä ja toteuttaa jonkin sortin lapaset. Hmm hmm. Tätä täytyy miettiä.

torstai 16. syyskuuta 2010

Kintaat pienelle tytölle



Löysin Ravelryn maailmasta ohjeet pikkuruisille kintaille. Toteutin nämä pienokaiset Novitan Kielo-langalla ja 4-koon bambukoukulla. Nirkkoreunus kintaissa on oma lisäykseni, jotta sain lisää tyttömäisyyttä mukaan. Valkoisen langan vyötteen olen hukannut, mutta se oli muistaakseni jotain Novitan vauvavillalankaa. Viikonloppuna vien nämä ystäväni parin kuukauden ikäiselle tytölle.

You can find the original pattern from HERE.

Kintaita tehdessäni mietin koko ajan, voivatko ne todella sopia jonkun käteen. Peukaloita ohjeessa ei oltu mainittu lainkaan, enkä uskokaan, että niin pienet peukaloa tarvitsevat kintaissaan. ;) Kielo-lankaa on vielä yllin kyllin, joten tämmöisiä voisi tehdä lisääkin. Ihan taatusti kintaat löytäisivät omistajan alta aikayksikön. Tuntuu, että tällä hetkellä lähes joka suunnalta saa kuulla, että joku odottaa. Mikäs siinä. Vauvat ovat ihania ihmeitä, joille virkkaan mieluusti jotain pientä, jos ehdin. =)

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Loput syyskuun alun kortit


Kortit on lähetetty yhtä lukuunottamatta oikeisiin osoitteisiin, joten päätin voivani julkaista luomukset täälläkin. Eipä näistä sen enempää. Kuva kertokoon itse itsestään. =)

Myssyni mun


Hipihiljalleen sain uusimman vaaleanpunaisen myssyni valmiiksi. Annan viime keväänä tekemäni pipon serkulleni, ja pidänkin tämän uusimman itse. Keväällä tehty versio on minulle nimittäin hiukan iso. Tämä uusin onkin nyt sitten hiukan erinäköinen. Lisäsin korvallisia korvien päälle, koska itse myssystä tuli vähän lyhyt, jos niin voi sanoa. Lankana on tuttu Novitan Teddy-lanka ja koukkuna käytin kokoa 6. Vielä eilisiltaan ja tähän aamuun saakka olin vakaasti päättänyt, että pipoon tulee tupsu. Sitä sitten soviteltuani ja peilin edessä poseerattuani päätin jättää tupsun pois. Kun vielä saan kaulaliinani valmiiksi, niin kelpaa talven tullessa kulkea kaupungilla. Myssystäni tuli niin lämmin, etten ihan pikkupakkasilla taida sitä käyttää.

torstai 2. syyskuuta 2010

Kummipojan 1-vee kortti


Kummipoikamme täyttää huomenna vuoden. Askartelin hänelle kortin, joka lähti jo postin mukana kohti oikeaa osoitetta. Samassa vimmassa askartelin pinon muitakin kortteja, sillä näin syyskuun alkumetreillä moni sukulaisistani juhlii syntymäpäiväänsä. Loppukuusta taasen moni ystäväni täyttää vuosia, joten syyskuun puolivälissä on lisää askartelua tiedossa. =)

Virkkaustyöt etenevät. Kaivoin vaaleanpunaisen myssyntekeleen käsityökorin uumenista. Se valmistunee piakkoin. Toista vaaleansinistä kippokupposta virkkaan iltavuoroissa. Olen aloittanut ja purkanut sen jo kaksi kertaa. Milloin tuli liikaa silmukoita, milloin muuta virhettä. Nyt uskon kuitenkin olevani jo oikeilla jäljillä, enkä toivottavasti joudu tekelettä enää purkamaan.

Ilokseni olen päässyt jo käyttämään pyöräilyhansikastani. Vilukissailen sen verran, että pienikin tuulenvire ja syksyisen kelin aavistus pakottavat minut pukeutumaan lämpimästi. Samaa olen huomannut muiden kanssakulkijoiden tekevän. On villamyssyä, sormikasta, saapasta jne. On mielenkiintoista todeta joka vuosi sama ilmiö: Kevään ensimmäiset kymmenen asteen kelit saavat ihmiset T-paitasilleen ja syksyllä samassa lämpötilassa puetaan villatakit päälle. Minä muiden mukana. =D