Virkattu ruokalappu, myssy ja nuuhkuttelua

Tjaa'a, "ison" työn (eli ketun päiväuni -peiton) jälkeen olo on jonkin aikaa ikään kuin tyhjä, kun ei tiedä, mitä seuraavaksi alkaisi virkkaamaan.

Alkuviikosta selvisi, että tapaan tällä viikolla ketun päiväuni -peitonsaajan ja innostuin selaamaan pinterestiin tallettamiani juttusia. Löysin sieltä virkatun ruokalapun ja päätin kokeilla. Tuommoinen auringonkeltainen sieltä koukulta sitten tipahti.

 Alkuviikosta vielä pääsin suoraan Melarossa Creazionin sivuille ohjeen pariin: https://melarossacreazioni.wordpress.com/2020/03/11/baby-bib-crochet-pattern/ Mutta nyt näköjään sivuille pääsee vain kirjautumalla.

Päätin laittaa lahjakassiin vielä yhden virkkaamani myssyn, sillä johan sitä tässä loman alkajaisviikolla on saanut vetää pitkää punttia päälle. Myssyn olen siis sovellellen virkannut jo aikoja sitten, mutten ole sitä täällä esitellyt.

Eilen pääsin nuuhkuttelemaan pientä ja sovittelemaan peittoa. Hyvinhän se sopi ja pikkuinen neitokainen oli niin kovin kovin suloinen.

Kukkivat kukkijat

Kukkakuulumisia jälleen parin viikon ajalta. Pihassa on mukavasti kukkinut pitkin kesää aina jokin kasveista. On ollut hurjan mukava seurata, kuinka viime syksynä istutetut perennat sekä maahan haudatut sipulikasvit ovat kukin pöhähtäneet ensin mullan seasta esiin ja lopulta vaiherikkaan nousun jälkeen alkaneet kukkia vaihtelevalla menestyksellä.

Erityisen innoissani olen ollut lukuisista perhosista ja kimalaisista, jotka ovat kuuliaisesti käyneet tankkaamassa mesivarastojaan niille varta vasten istuttamissani kukkasissa. Ystävältä pari vuotta sitten saamissani palavan rakkauden kukinnoissa viihtyivät sitruunaperhoset ja eräänä iltana seurasin varsin tyytyväisen oloista kimalaista, joka upotti kärsänsä jokaiseen pikkiriikkiseen punaiseen kukintoon ja oli puuhaansa uppoutunut lennellen verkkaisesti kuin transsissa. Siltä se ainakin näytti. Kuvattavaksi päätyi kuitenkin perhonen

Nyt kukkivat matalat värililjat sekä värimintut.

Menninkäisen mökin oikealle puolelle on kasvanut minttupuu ja mehikasvit ovat toivotusti vallanneet alaa mökin pihan edustalta. Ehkä se voisi olla menninkäisen kaalimaa..

Tämmöistä leikkimielistä höpsähtänyttä helteen pehmittämien aivojen haaveilua täällä. Kuinkas teillä muilla?

Piakkoin aloittaa kukintansa kaunopunahattu, josta tuli viime vuonna yksi suosikeistani. Syysleimuissakin on havaittavissa värien säpinää ja toivon kaunokaisten innostuvan kukkimaan ehkä kohta uudelleen.