Lämpöinen pipo

Ohhoh.

Tein sen taas. Eli tässä taas virkkaus, josta p i t i tulla jotain ihan muuta, mutta tulikin pipo - ja hyvä sellainen.

Tästä piti siis tulla siipalle magnesium-pussukka kiipeilyä varten. Ja olin jo virkannutkin tuon aikaa sitten valmiiksi. Se olisi vaatinut loppusilausta vain. Mutta kun eilen otin pussukan esille ja näytin siipalle, hän tuumasi, että siitä tuli vähän liian suuri. Aikansa pussia käsissä pyöriteltyään hän totesi, että tää mahtuis sulle kyllä päähän.

Ja niinhän se sopikin. Ja on kuulkaas niin lämmin, että noilla yli parinkymmenen asteen pakkasillakin tarkenee!

Pipo alias mankkapussi on virkattu pähkinäsäkin ohjeella lehdestä Kauneimmat Käsityöt 4/2010.

Hyvää viikonloppua!

Äitin tekosia

Minulla on paaaaaljon villasukkia. On kummitädin tekemiä, mummon tekemiä, serkun tekemät, rikkinäiset, rikkinäiset, parittomia..

Ihmettelin, kun talvikengät ei mahdu jalkaan ja tajusin, että kaikista ohuista villasukistani on tullut viime talven jälkeen parittomia. En ymmärrä..

Äitillä oli joulun aikaan sopivasti puikoilla sukka tuloillaan. Hän teki sille parin.

A Wot - jo mahtuu talvikengät taas jalkaan :)

 

Kirpsakkaa viikonloppua kaikille täällä pyörähtäneille

Ilahduttava LÖYTÖ!

Kiitos kommenteistanne mansetteihin. :) Kynttelikkö pääsi jo talvikesäsyksylomalle vinttiin ja otettaneen luultavimmin jo ensi marraskuun puolella käyttöön.

Monikin teistä on varmasti tutustunut ihastuttavaan Revontulihuiviin joko itse kutoen tai toisen blogista sen bongaten.

En muista, koska itse näin jonkun blogissa Revontulen ensimmäistä kertaa, mutta se on suosittu huivimalli kutojien keskuudessa. Esimerkkejä kaunokaisesta voit käydä ihailemassa muun muassa
* täällä Koottujen tekeleiden sivuilla (näin kun sitä kudottiin!)
* täällä Lankapirtissä on ihana värikäs huivi (hän on tehnyt useammankin!)
* täältä löytyy Aarnilinnun ensimmäinen huivi (ihanat värit!)

Ja tuossa vasta alkua. Olen kuolannut noita huiveja, voi että olenkin.

Jossain pienessä mielessä on ollut ajatus, että kai tuollaisen voisi virkatakin? Mutta meikäläisen päänuppi ei ole jaksanut kehitellä minkään muodon ohjetta. Eikä tarvitsekaan!!!

Nimittäin eilen löysin Ravelryn autuaasta maailmasta *klik*Crovontuli-ohjeen*klik*, joka on siis revontulihuivin virkattu sisar. Hymy nousi korviin asti - jee! Siinä siis mahdollinen seuraava projektini torkkupeiton jälkeen - kunhan pääsen itseni kanssa yhteisymmärrykseen väristä..

Ohje siis rohkeasti käyttöön! 

Mukavaa viikonjatkoa!

Loppiaisen kunniaksi

Ostimme joulukuussa uuden kynttelikön. Kynttelikön kynttilänvarret olivat aivan liian kaljut ja tuumailin, mistä mansetit kynttelikköön.

Noo.. 

Ostin vuosi sitten punaisia puuhelmiä porokortteihin poron neniksi.

Minulla oli joulunvihreää lankaa, josta olin aivan tohkeissani sen hankittuani. Silloin minulla oli vielä Suuuuuret suunnitelmat siitä, että virkkaan kamalasti kaikkea joulunvihreää.. ja pyh.

Ja tämmöiset pikkiriikkiset puolukkamansetit kynttelikkö sitten sai. Virkkasin loput valmiiksi näin loppiaisviikonlopun kunniaksi. 

Näihin päiviin asti kyntteliköstä nimittäin puuttui vielä kolme mansettia innon lopahdettua ennen joulua *krhm* 

Leppoisaa Loppiaista!!!

Näistähän saisi jo..

..pienen peiton.

Mutta ei. Kyllä siitä on iso peitto tulossa. Ja peitossa tulee olemaan myös jonkinlainen sävel, jonka suunnittelin käsityövihkooni jo hyvissä ajoin ennen joulua.

Olen virkannut "raidat" jo valmiiksi yhteen piilosilmukoilla, jotta peiton lopullinen kokoaminen on sitten hamassa tulevaisuudessa helpompaa. ;)

Nytkin tekisi oikeastaan mieli virkata, mutta laukut kaipaavat purkamista ja kaikki ihanat joululahjat haluavat löytää paikkansa pitkän joululoman jälkeen. Siispä työn touhuun - mars!

Niskavuoren mailla

Kävi kuulkaas niin, että eilen tuli tömähdettyä töllöttimen ääreen, eikä siitä tullut pahemmin mihinkään sitten liikuttua. Katsottiin äidin kanssa ensin elokuva "Niskavuori taistelee" ja jatkettiin siitä sitten muilla filmeillä.

Tuon klassikkoelokuvan katsomiseen tuli ihan uutta ulottuvuutta, kun alettiin äidin kanssa huomioimaan, mitä kaikkea virkattua oli Niskavuoren väellä päällä. Vanhan emännän Loviisan hartioita koristi oikein nätti virkattu huivi. Koetin siitä löytää googlaamalla kuvia, mutten löytänyt kuin tämän kuvan. Ja se huivi, mistä nyt puhun oli valkoinen/vaalea, jonka reunaa koristi hauskat pikkupampulat.
 
Jatkossa syynään suomifilmit entistä tarkemmin, jos niistä saisi inspiraation johonkin kivaan. Mitä kaikkea voisikaan löytyä esimerkiksi iki-ihanaisista klassikoista: Katariina ja Munkkiniemen kreivi, Kulkurin valssi jne.. Oi oi, täytynee vissiin tehdä leffahankintoja vähän niinkuin vain virkkauksen vuoksi. ;)

Hyvää viikonloppua ja erinomaista loppuvuotta teille kaikille!

Välipäiväpälätys

Maha on täynnä kinkkua ja laatikoita koko loppuvuodeksi, joten nyt on aika istahtaa koneen ääreen kertomaan kuulumisia käsityörintamalta.

Joulupaketteihin päätyi neljä viidestä ruususta (ohje täällä):

Askartelin vinon pinon myös joulukortteja. Vinha visio oli, että olisin virkannuut pieniä joulukuusia joka korttiin, mutta into lopahti kesken. Sitä paitsi innostuin askartelukaupassa kaupantädin ideasta, jossa joulukortin päälle oli liimapaperilla silitetty hieno jouluinen maisemaservetti. Ja koska viime tammikuussa ostin vartavasten joulupukkileimasimen, piti sitäkin päästä käyttämään. Vähän kaikenkirjava oli siis tämän vuoden joulupostikaarti ;) 

Yksi pöllö heijastavalla masulla meni kummitädille. Tämä nyt on se runon Äitipöllö, josta on aiemmin ollut puhetta. Isäpöllö lähti palkintovoittona pikkujouluissa työkaverille.

Edellisessä kirjoituksessani kerroin torkkupeittoni ensimmäisestä raidasta. Nyt on kolmas raita menossa ja neljännestäkin jo neliöitä valmiina. Jokaisen valmistuneen neliön jälkeen levitän neliöt maahan eteeni ja ihastelen. En malta odottaa sitä, kun peitto sitten joskus on valmis. Huomaan jopa kiirehtiväni sen kanssa, vaikkei minulla mitään aikataulua saati hoppua todellisuudessa sen kanssa olekaan.

Tuleeko teille koskaan kiire päästä näkemään, miltä se valmis työ lopulta näyttää?

Ensimmäinen raita!

Yleensä olen vähän niinkuin vältellyt keskeneräisten töiden esittelyä, mutta nyt oli ihan pakko. Tulin niin iloiseksi kaikista kannustuksistanne :D

Palapeittoni ensimmäinen raita on valmis! Eli raita 1 / 10.

Siippa oli sitä mieltä, että peitosta tulee kuudella palalla aivan liian kapea. Minä olen eri mieltä, sillä peitto tulee m i n u l l e -ei siipalle. Kaksin sen alla ei kyllä lämmitellä, mutta onhan meillä noita peittoja. ;)

Kaiken kaikkiaan nyt on 11 palaa valmiina, ja 49 palaa vielä tekemättä. Hitaasti mutta varmasti edetään, hiljaa hyvä tulee. Tiedän ainakin, mitä teen tämän päivän. :)

Rauhallista sunnuntaita teille kaikille!