maanantai 12. syyskuuta 2011

Käsityökorista kissankoriksi - niin varmaan juu


Saatuani ompelunurkkaukseni valmiiksi, minulle jäi ylimääräiseksi puolipyöreä lankakori, kun langat pääsivät lankalaatikkonsa suojiin. Tässäpä mitä mainioin lekottelupaikka rakkaalle kolliherrallemme Mörkölle, tuumin. Tänään sitten esittelin koria mourulle, kun se ei ole lähempää tuttavuutta korin kanssa itsenäisesti tehnyt tähän mennessä. Laitoin koppaan sisälle jopa Mörkön oman peiton, jotta olisi mukavampaa.

Pöhhöh. Kissalla on oma mielensä, ja minulla omani. Kuinka siinä yleensä käy niin, ettei se minun ideani uppoa Mörköön millään tavalla? Nytkin se pyöritteli silmiään ja heittäytyi lattialle viereeni rapsuteltavaksi kun maanittelin sitä käpertymään kivaan koriin. Hetken kuluttua se loikkasi sohvalle ja käpertyi kerälle tuhisemaan, kuten kuvassa näkyy. Kivalle korille täytynee keksiä jotakin muuta käyttöä. Muuten saattaapi käydä niin, että Mörkö merkitsee sen itselleen kuuluvaksi jollakin epämiellyttävämmällä tavalla. Niin kävi ainakin yhdelle puukoreistamme..


Olette varmaan huomanneet, että syysillat pimenevät vinhaa vauhtia. Kuinka monella on jo heijastin hihassa heilumassa? Itselläni ei vielä ole hihassa, mutta laukunpohjalla odottamassa sitä, kun ihan oikeasti joudun liikkumaan pimeällä ulkona. Laukun hihnassa roikkuu kylläkin koko ajan kukkaheijastin, jonka virkkasin yli vuosi sitten.

Virkkasin viime jouluna joululahjoiksi siskonpojille heijastimia. Tätini ihastui lehdemuotoiseen malliin ja tilasi niitä minulta 3 kpl. Häpeäkseni tunnustan, etten ole niitä hänelle tehnyt tähän päiväänkään mennessä. Hän nimittäin sanoi, ettei niillä ole mikään kiire.. Ja inspiraatio heijastimien tekoon oli kelin valostuessa täysi nolla ja laiskottikin. Selityksiä riittää, mutta nyt olen virkannut jo kaksi! Yksi ja enemmänkin pitäisi virkata, sillä toisen siskon perhe lisääntyi keväällä, eikä tällä uudella tulokkaalla ole vielä omaa heijastinta. Tyttöselle voisikin sopia sydänmalli, jonka mallia olen ihastellut
Tintin luomukset-blogissa. :)



Nyt suuntaan töihin iltavuoroon. Jalkaan pitänee laittaa kumisaappaat, sillä märältä näyttää tuo keli.

2 kommenttia:

  1. Sinulle on tunnustus blogissani :)

    VastaaPoista
  2. Minä haaveilin pitkään siitä, että hankin Kisulle tuollaisen rottinkikorin jossa voi pötkötellä.. Hankkimiseen menikin sitten monta vuotta ja kun vihdoin sain sen niin Kisu ehti nauttia siitä vain pari kuukautta.. nyt se on juurikin käsityökorina :) Välillä näin päin!

    VastaaPoista

Kommenttisi piristää aina, kiitos!