lauantai 30. huhtikuuta 2011

Vappukukkia

Ilokseni olen huomannut, että blogini lukijamäärä on kasvanut 12 kappaleeseen. Ihana huomata, että blogissani viihdytään ja sitä luetaan. Kiitos kovasti, että käytte täällä kurkistelemassa töitäni ja jupinoitani. :D

Pahoittelen, että uusien virkkuutöiden julkaisu on edelleen tauolla. En vain uskalla riskeerata ainoaa toimivaa kättäni hurjilla koukuttelumaratooneilla, vaikka into on edelleen todellakin tallella. Kaipaisin jotakin pientä ja näppärää, joka valmistuu nopeasti ja jolle olisi käyttöä jossakin. Siskontytölle aloitin tossut, mutta purkasin aloitukset moneen otteeseen. Eivät vaan natsanneet ja miellyttäneet. Ehkä en pidä vaaleanpunaisesta nyt, luulen.

Olin liian hätäinen, kun epäilin, ettei meidän pihalla kasva krookuksia. Nurmikon uumenista putkahti kokonaista kaksi kappaletta tällä viikolla. Tervehdin niitä ilolla, sillä krookukset ovat mielestäni ihanaisia kukkasia.

Lisäksi yksittäisiä eksyneitä yksilöitä on putkahdellut esiin. Näitä on näkynyt
muidenkin pihoilla ja blogeissa, mutta minä en tiedä näiden nimiä. (Saa auttaa, jos tietää..) Tuon sinisen kukan muistan jo ihan lapsuudesta. Sitä kasvoi erään kirkonkylällä olevan talon pihalla, minne lapsuudenkaverini ryntäsi niitä innoissaan poimimaan. Ehti pari kukkaa sieltä nyhtämään, ennen kuin pojan äiti pääsi hätiin. Oli se aikamoinen ehtijä tuo poika muutenkin. Hymyilyttää vieläkin. :)

Ja koska tänään näin sinivuokot ensimmäistä kertaa apposen avoimina, niin nappasin niistäkin kuvan. Jos krookukset ovat ihanaisia, niin sinivuokot ovat kuninkaallisia, niiden väri on vaan niin nätti. Ja luonnonkukat muutenkin herättävät kunnioitukseni kauneudellaan. Ne kun ei silleen vaadi lannoitusta, vaan puskevat mistä haluavat.


HaUSkaA VaPPuA kaikille!!!

9 kommenttia:

  1. Minäkin tykkään krookuksista ja sinivuokoista :).

    Tuo sininen saattaa olla scilla ja valkoinen voisi olla lumikello, molempia on meillä ihan mattona...lisääntyvät itsekseen vuosi vuodelta, kun antaa niiden olla kukkimisen jälkeen ihan rauhassa ja kuihtua itsekseen syksyyn asti. Ne tuottavat ison määrän siemeniä syksyyn mennessä ja seuraavana keväänä paikalla on myös ihan pikkuruisia vihreitä alkuja.

    Kivaa vappua :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Neferi. Seuraavaksi olisinkin kysynyt, että miten ne saa lisääntymään :D Luit ajatukseni.

    VastaaPoista
  3. Mukavaa vappua! Kukista en tiedä, mutta sinivuokon tunnistan ja ne on kyllä kauniita :)

    VastaaPoista
  4. Minunkin pihaani nousi yllättäen YKSI krookus ja sitä on suojeltu nyt kissoilta ja koirilta. Jospa se ensi vuonna saisi kaverinkin :) Noita sinisiä tuntemattomia olisikin ihana saada pihaansa, vaan eipä ole näkynyt .

    VastaaPoista
  5. Sinivuokot ovat aina olleet lemppareitani, Myöhemmin kesällä lemmikit. Olen aina pitänyt luonnonkukista enemmän kin puutarhakukista. Luonnonkukat ovat jotenkin herkempiä.
    Ihanaa toukokuuta!

    VastaaPoista
  6. Noina vuoden keväisinä aikoina,
    kun ilma on tyyni ja suloinen,
    olisi suoranainen loukkaus
    sekä silkaa ärhentelyä Luontoa vastaan
    olla menemättä ulos - katsomaan Luonnon
    rikkauksia ja osallistumaan sen riemujuhlaan
    yhdessä taivaan ja maan kanssa.
    *John Milton (1608-1674)*

    Voisiko sen paremmin sanoa.
    Äiti

    VastaaPoista
  7. Hyvin on Milton sen kirjoittanut. Tänään pihalta löytyi valkovuokkoja! :D

    VastaaPoista
  8. çok güzel çiçekler..blogun çok hoş canım.

    VastaaPoista
  9. Thank you for your comment Marifetane. (I had to use translator to understand :) Welcome to my blog. :)

    VastaaPoista

Kommenttisi piristää aina, kiitos!