Tätiyttä ja puutarhailua

Minusta tuli tämän viikon tiistaina nelinkertainen täti!!! Innoissani selostin asiaa työkaverilleni, joka katsoi minua hetken monttu auki: "Ettäkö neloset?" Ei sentään, vaan toinen isosiskoistani sai toisen lapsukaisensa aamun tunteina 12.4. Ja neitopuolinen yksilö. :) Olen jo ennestään kolmen pojan täti, joten kiiruhdin töiden jälkeen vaaleanpunaisille ostoksille. ;) Peitto pikkuisellehan valmistui jo hyvissä ajoin. (Hyvä niin, sillä virkkuut ovat edelleen tauolla. Ranteeni kenkkuilee heti kun otan koukun käteen. GRRR!)

Olen hääräillyt puutarhan kimpussa tällä viikolla: potkinut lunta pois ja haravoinut vanhaa ruohoa sekä lehtiä niistä laikuista, mistä lumi on ehtinyt sulaa. Lisää löytöjä olen tehnyt. Talon nurkalta löytyi jotain tulppaanin tapaisia. :) Ne ovat vielä niin pieniä, etten varmuudella osaa sanoa. Lisäksi kävin ainoan pihallamme kasvavan koivun kimppuun ja löysin kivilaatan sen juurelta. Kivilaatta oli aivan heinän peitossa, joten yllätys oli suuri pari haravanvetoa tehtyäni. Kuopsutin laatan esiin ja juoksin pitkin pihaa etsimässä sopivia kiviä reunustaakseni sen.

Torstaina vierähti pari tuntia pihalla möyriessä. Mitään logiikkaa ei tainnut puutarhailussani olla. Sinkoilin harava kädessä sinne tänne, kunnes koko piha oli täynnä pieniä ruoholehtikasoja. Niitä sitten innoissani pakkailin kottikärryihin, kunnes tajusin, että tunkio oli vielä aivan lumen peitossa. Eihän sinne mitään voinut kaataa. Niinpä nuo kottikärryt odottavat edelleen tyhjentämistä. Ehkä tänään saan ne tyhjennettyä, sillä eilen tunkiokasa pilkotti jo hiukan esiin.

Juu. Välillä mietin mitä naapurit meistä ajattelevat. Olemme melkoisella näköalapaikalla viiden talon keskellä. Uusi naapurituttavuuteni kysyi, onko meillä lapsia. Ei ole, me itse vain laskemme pihalla mäkeä ja teemme lumienkeleitä. :D Mutta kun on vaan niin kivaa, että on oma piha! Toisaalta ihan sama, mitä naapurit meistä ajattelevat. Onpahan puheenaihetta. ;)

Hauskaa päivää!