Ensi joulua odotellessa ;)

Hiljaiseloa on vietetty päälle viikko blogittelun osalta. Joulu meni ja vuodenvaihdetta aletaan kohta viettää saunomisen merkeissä. Sitä ennen on kuitenkin pakko vähän höpötellä tänne, ettei tauko veny liiaksi.

Suuntasimme tänään alennusmyynteihin, ja kasseihin tarttui Tiimarista tarvikkeita ensi joulun kortteja ajatellen. Sain nimittäin joululahjaksi "Maijun korttitekniikat"-kirjan, missä on paljon leimailutekniikalla tehtyjä korttiohjeita. Kirjassa oli oikein omistuskirjoituskin, kun äiti oli ostanut sen Tampereen käsityömessuilta. Hiukan kirjaa selailtuani tajusin, että kyseessä oli sama koju, missä seisoin pienen ikuisuuden seuraamassa korttien tekoa. Sanoin asiasta äidille ja hän totesi: Nii'in, me vaan vartuttiin, että jatkaisit matkaa, että voitais ostaa sulle se kirja." Onnistuivat, ihan yllätyksenä kirja paljastui paketista aattoiltana :)

Sain myös toisen kirjan, virkkausmalleja sisältävän Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja. Siinä on kaikkea kivaa pientä, mitä hyvinkin voin taas hyödyntää korttiaskarteluissa. Silmät kiiluen selailin uusia kirjojani aattona ja joulupäivinä ja mässytin suklaata mahan täyteen. Jouluun kuuluu kirjat ja suklaati. Oi oi :)

Jouluun kuului myös Myräkkä, joka katkoi kotiporukoilta sähköt puoleksitoista päiväksi. Tapaninpäivä vietettiin vanhanajan tunnelmissa kynttiläin valossa. Siskojenpojat innostuivat yhteen huoneeseen leikkimään ja kummittelemaan toisilleen. Oli takuulla mieleenpainuva Tapaninpäivä pojillekin, kun mummolassa paloi vain kynttilät. Lämpöä piisasi takan ja puuhellan turvin ja äiti keitti isolle väelle kahvit puuhellalla. Tunnelma oli sanan mukaisesti katossa ja kynttilöiden valossa silmätkin loistavat ihan eri tavalla. Noinkohan pitäisi ensi joulunakin muodon vuoksi pistää sähkövalojen käyttökielto huusholleihin.. Muut mukavuudet toki saisivat olla käytössä.. ;)

Huomenna tulee täyteen vuosi siitä, kun muutimme punaiseen tönöömme. Se olikin melkoinen muutto, kun asuttiin ensimmäinen viikko ilman vettä (Putket olivat jäässä). Sattumoisin selailin eilen myytävien asuntojen ilmoituksia ja löysin talon aivan punaisen tönömme lähettyviltä, ja kas kummaa, huomaan sisustavani kyseistä taloa mielessäni jo täyttä päätä. Oman talon ostoon ei kuitenkaan ole varaa, joten jatkamme vuokralla asumista punaisessa tönössämme. Tuo löytämäni talo on vaan niin superhyperihana, etten saa mielestäni sen suloista kuistia ja ruudukkaita ikkunoita. Muuttomatkakin jäisi alle kilometriin. No joo, haaveita pää täynnä, ja yöunetkin menevät jos liiaksi innostuu. Punainen tönömme on ihan hyvä tähän elämän tilanteeseen.

Viettäkäähän mukava Uuden vuoden aatto! Raapustan lisää sitten vuonna 2012.