Tilkkurekka ja Ecolankaa

Piipahdin eilen siippani kanssa Lankamaailmassa. Lupasin nimittäin yrittää lapasten virkkaamista. Tosin myönsin auliisti, että ne ovat valmiit viimeistään ensi talvena. =) Liikkeessä oli edelleen alennusmyynnit käynnissä, ja pyörähtelin siellä hetken intoa puhkuen. Lapaslangaksi ostettiin sitten lopulta Marks & Kattensin Eco-villalankaa, jota sitten kotona heti hiukan testailin. Voin kertoa, että on pehmoista ja hyväntuntuista virkata. Hiukan rasvaiselta lanka tuntuu, mutta se varmaankin johtuu sen ecologisuudesta :) Nyt täytyy löytää jokin hyvä lapasmalli, jota testata.

Tänään sitten marssin töiden jälkeen tilkkurekkaan ja kohtasin rekallisen virkkaavia rouvas- ja neiti-ihmisiä. Minä jätin jälkeeni kaksi isoäidinneliötä ja mukaani otin kuvassa näkyvän ohjeen. Jos sitä vaikka innostuisi peiton virkkuuseen? Tällä hetkellä näyttää siltä, että tekemäni kaksi palaa saavat riittää yhteiseksi hyväksi.

Rekassa tapasin virkkuiden äärellä mukavia ihmisiä. Muutama kertoi yleensä vain neulovansa, mutta oli nyt virkistämässä virkkuumuistiaan. Erään rouvan kanssa pääsin puhumaan lakanapitseistä, ja minulle iski hurja mummoikävä. Kuinka monta tyytyväistä hetkeä vietinkään mummon pitsilaatikoiden ääressä, kun olin vasta oppinut tekemään ketjusilmukoita. Rekassa tapaamani mummo mainitsi, että Pitseillä oli ennen jopa nimiä. Juu, kyllä minäkin tiedän, miltä Lemmenpolku ja Mustalaisten hääyö näyttävät :) Tunnistan ne takuulla nähdessäni. Pitsit ovat ihania *huokaus*

Nostalgisiin muistelmiin vaipuneena päätän tämän päivän kirjoitukseni tähän.