Hyvää Pääsiäistä!

Käsi alkoi temppuilemaan alta aikayksikön, kun virkkasin parit silmukat, joten lepotauolla ollaan edelleen. Täytyy vaan totisesti nyt malttaa lepuutella rannetta, vaikka se tänään onkin jo parempi.

Pääsiäisen viettoon lähden kohta puoliin, kassillinen suklaamunia takapaksissa, vaaleanpunainen mekko laukussa siskontyttöselle, ja aimo annos hyvää tuulta matkassa. =)

Aurinkoista Pääsiäistä

Jotain ihan pientä

Otsikkokin sen jo kertoo, että pienissä käsitöissä pysytään. Pääsen vihdoinkin viikonloppuna katsomaan uudenuutukaista siskontyttöäni. Mekko on pienelle jo ostettu, mutta halusin myös virkata jotain - edes ihan pientä. Dropsin sivuilta löytyi pienten tossujen ohje (Ohje täällä), joihin minulla oli vielä ihan oikeanlaista lankaakin.

Siskoni kertoi, että pikkuiselle on tulvinut vaaleanpunaisia vaatteita. :) Äitini - eli lapsukaisen mummo- suunnitteli jo nukkekodin rakentamista. Tosin hän aikoi nakittaa minut siihen hommaan. Ovelus. Yhden nukkekodin olen tehnyt kummitytölleni jostain halpahallista ostettuun kaappiin. Piirsin sinne lattiat. Olohuoneeseen tein lautalattian, johon piirsin jokaisen laudan syineen kaikkineen. Siitä tuli magee :)

Heh, saas nähdä, innostunko nukkekotiajatuksesta enemmänkin. Sellaisia pieniä ruokiakin on superkiva tehdä. Olen askarrellut Cernit-massasta sukulaislasten barbeille spagettilautasia, täytekakkuja, vihanneksia, broilereita.. Hmm, Nyt ajatus alkaa ihan oikeasti innostamaan, vaikka siskontyttö on vasta viikon vanha. :D Tosin uskon, että kummipoikani - siskon esikoinen - voisi myös innostua nukkekodista.

Joo'o. Tätä ajatusta täytyy työstää. Totisesti.

Mukavaa tiistaita kaikille! :D

Ihan Pihalla

Kahdeksan tuntia positiivisesti ihan pihalla. Kädet haisee mullalle, ja olo on tyytyväinen.

Pihallamme ei kasva krookuksia, joten ostin niitä kaupasta. Pääsevät multiin sitten syssymmällä.
Eikä kasva narsissejakaan, joten ostin perunanarsisseja. Pihalta löytyi tuommoinen risuinen ruukku, johon sissit lykkäsin.
Sen sijaan meidän pihalla kasvaa tämmöisiä. Mitä ne on? Saa kertoa, jos tietää. Onko ne tulppaaneja?
Ja tänään aamusella Mörköä ulkoiluttaessani silmiin sattui kirjastomme ikkunan alta sinivuokkoja! Olivat vielä nupuissaan, mutta parin tällaisen päivän jälkeen aukenevat ihan pian.
On ollut kiva päivä. Ensi yönä nukuttaa taatusti. ;)

Tätiyttä ja puutarhailua

Minusta tuli tämän viikon tiistaina nelinkertainen täti!!! Innoissani selostin asiaa työkaverilleni, joka katsoi minua hetken monttu auki: "Ettäkö neloset?" Ei sentään, vaan toinen isosiskoistani sai toisen lapsukaisensa aamun tunteina 12.4. Ja neitopuolinen yksilö. :) Olen jo ennestään kolmen pojan täti, joten kiiruhdin töiden jälkeen vaaleanpunaisille ostoksille. ;) Peitto pikkuisellehan valmistui jo hyvissä ajoin. (Hyvä niin, sillä virkkuut ovat edelleen tauolla. Ranteeni kenkkuilee heti kun otan koukun käteen. GRRR!)

Olen hääräillyt puutarhan kimpussa tällä viikolla: potkinut lunta pois ja haravoinut vanhaa ruohoa sekä lehtiä niistä laikuista, mistä lumi on ehtinyt sulaa. Lisää löytöjä olen tehnyt. Talon nurkalta löytyi jotain tulppaanin tapaisia. :) Ne ovat vielä niin pieniä, etten varmuudella osaa sanoa. Lisäksi kävin ainoan pihallamme kasvavan koivun kimppuun ja löysin kivilaatan sen juurelta. Kivilaatta oli aivan heinän peitossa, joten yllätys oli suuri pari haravanvetoa tehtyäni. Kuopsutin laatan esiin ja juoksin pitkin pihaa etsimässä sopivia kiviä reunustaakseni sen.

Torstaina vierähti pari tuntia pihalla möyriessä. Mitään logiikkaa ei tainnut puutarhailussani olla. Sinkoilin harava kädessä sinne tänne, kunnes koko piha oli täynnä pieniä ruoholehtikasoja. Niitä sitten innoissani pakkailin kottikärryihin, kunnes tajusin, että tunkio oli vielä aivan lumen peitossa. Eihän sinne mitään voinut kaataa. Niinpä nuo kottikärryt odottavat edelleen tyhjentämistä. Ehkä tänään saan ne tyhjennettyä, sillä eilen tunkiokasa pilkotti jo hiukan esiin.

Juu. Välillä mietin mitä naapurit meistä ajattelevat. Olemme melkoisella näköalapaikalla viiden talon keskellä. Uusi naapurituttavuuteni kysyi, onko meillä lapsia. Ei ole, me itse vain laskemme pihalla mäkeä ja teemme lumienkeleitä. :D Mutta kun on vaan niin kivaa, että on oma piha! Toisaalta ihan sama, mitä naapurit meistä ajattelevat. Onpahan puheenaihetta. ;)

Hauskaa päivää!

Basilika

Onko kenelläkään teistä monivuotista basilikaa?

Minulla on. :) Työskentelin kesällä 2008 eräällä puutarhalla, missä kasvatettiin punasävyistä basilikaa. Puutarhuri itse ei yrteistä oikein perustanut, eikä yrtit kukkavoittoisalla puutarhalla menneet kaupaksi. Työsuhteen päätteeksi haalin mukaani monenlaista yrttiä. Sekä Basilikan isolla B:llä.

Tänä vuonna tuo basilika täyttää kolme vuotta. Korkeutta on n. metri ja lannoituksen myötä se pukkaa uutta vartta, minkä kerkiää. Tuossa pari viikkoa sitten sain aikaiseksi nappasta pari pistokasta ja törkkäsin ne multaan. Nyt ainakin yksi pistokkaista kasvattaa uusia lehtiä. Toiset pistokkaat eivät vielä ole innostuneet, mutta innolla odottelen niidenkin lähtevän mukaan leikkiin.

Sen verran suuri tuo minun basilikani on, että se on herättänyt ihmetystä tuttavapiirissäni. Nätiksi rehua ei voi kehua. Mutta se hoitaa hommansa erittäin hyvin. Vai miltä kuulostaa aamuvoileipä tomaatilla, mozzarellalla ja basilikalla höystettynä? Nii'in, slurpsista vaan. :)

Joku kertoi minulle joskus basilikan hoidosta seuraavaa:

* Ei siedä kylmää, paleltuu helposti (Olen pitänyt basilikan sisätiloissa, kesällä siirretty ulos)

* Basilika ei pidä siitä, että siitä napsitaan yksittäisiä lehtiä. Leikkaa basilikasta aina pätkä jättäen muutama lehtipari jäljelle, jolloin se lähtee kasvattamaan uutta vartta jäljelle jääneen lehtiparin hangasta. Toimii!!! Tässä kuvaa uudesta innokkaasta kasvusta, joka on lähtenyt hangasta.

Tämä minun kestolajikkeeni on latinankieliseltä nimeltään Ocimum basilicium magic mountain. Suosittelen lämpimästi kaikille basilikan ystäville. Tuttavani ovat kertoneet, etteivät kaupoista ostetut sileälehtiset basilikat oikein tahdo menestyä, vaikka niitä kuinka leikkelisi oikeaoppisesti. Tämä on kestänyt kolme vuotta, sillä on selkeästi puinen varsi ja elinvoimaa toivottavasti vielä pitkäksi aikaa.

Ps.Tutustuin eilen naapuriin, joka lupasi minulle perennoita kukkapenkistään. Hänellä on kuulemma paljon ylimääräisiä perennoja jakamisten jäljiltä. Mikä mainio naapurussuhteen aloitus! :)

PPS. Käsityöt ovat jälleen tauolla, sillä virkkuukäteni ärtyi perjantain jakun viimeistelystä pahanpäiväisesti. Olen hiukan paniikissa sen suhteen. Pelottaa, että joudun kohta luopumaan rakkaasta harrastuksesta. Tai sitten hyväksyn sen tosiasian, että virkkaan enintään puoli tuntia kerrallaan, enkä joka päivä, ja vain pieniä töitä.

Pitsijakkuni

Nyt se on vihdoin valmis!!! Jippiaijee!!! :D Voisin tehdä pari kärrynpyörää, sillä pitkäaikaisin projektini valmistui tänään 20 minuuttia sitten. Eli saanen esitellä pitsisen jakkuni:


Tästä olen kirjoitellut aiemmissa postauksissa ja tuskaillut milloin mitäkin pientä ongelmaa. Mutta siinä se nyt on, valmiina päälle laitettavaksi ja kaupungilla esiteltäväksi. Ja aikaa valmistumiseen kului.. hmm.. viisi vuotta. Tosin se lojui noin 4 vuotta täysin unohdettuna valkoisten mummolta perittyjen virkkuulankojen alla.


Neljässä vuodessa voi hyvinkin unohtaa, minkä kokoisella koukulla työtä on tehnyt, jos ei ole muistanut merkitä kokoa ylös. Tästä lähin siis muistan merkitä koon ohjeen kulmaan ylös, jos en käytä ohjeessa suositeltua kokoa. Tämän jakun kanssa koin mielenkiintoisia hetkiä huomattuani, että toisen hihan koko on aivan toista luokkaa kuin toisen. Purkuun meni juu.


Mallin ohje on Modasta vuodelta 2006 numerosta 2 nimellä lohenpunainen pitsijakku. Minun toteutukseni on virkattu koukuilla 2½ ja 3 ja langalla Marks & Kattens Bianca merceriserat. Kukkanapin jakkuun ostin jo syksyllä 2006, ja siitä lähtien se on pyörinyt käsityöpussini pohjalla. Nyt se vihdoin pääsi oikealle paikalleen. :)

Hykerryttää, kun pitsijakkuni on valmis.

Kehräisin kuin Mörkö - jos osaisin.

Huhtikuuta

Tänään tuli tallusteltua pitkin pihamaata kumisaappaat jalassa. Lunta piisaa vielä yllinkyllin, mutta hangen alta alkaa paljastua yhtä sun toista mielenkiintoista.. Muuttaessamme tähän punaiseen tönöön, oli lumi jo maassa, joten nyt otamme ensiaskeleita pihassamme talven kohta väistyttyä.

Pihalta on siis jo paljastunut seuraavanlaisia asioita:
* Eilisiltana saunareissulla löysin ovenpielestä tuhkaämpärin. Sellaista olen kaivannut, sillä leivinuunista kertyy tuhkaa - ja paljon.

* Pitkin talvea on silmiin sattunut milloin mistäkin haravoita. Tällä hetkellä niitä taitaa olla edellisen asukin jäljiltä laskujeni mukaan ainakin seitsemän.

* Löytöjen helmi oli nietosten alta paljastunut kivetty pengermä saunan kupeessa. Pengermän päällä kasvaa isoja syreenipensaita. Pensaat olin bongannut jo aiemmin, mutta tuo kiveys oli ihan uusi ja kiva löytö.

Odotan mielenkiinnolla, mitä hankien alta paljastuu. Kukkasista tykkäisin ehkä eniten..

Käsityörintamalla paiskin töitä jakkuni kanssa. Palaset ovat jo kiinni toisissaan. Viimeistely vain puuttuu, joten varmastikin tässä ihan pian saan esitellä sen täällä teille.

Iloista alkavaa viikonloppua toivotellen,

Aava

Nöttöslappu

Nöttöset lojuivat houkuttelevan näköisinä lankakorissani ja kutsuivat minua virkkaamaan. Edelliseen kirjoitukseeni laitoin linkin, joka kiinnosti minua kovasti. Harmis oli nimennyt mallin mummonsa mukaan, mikä viehätti minua kovasti. Vai eikö teistäkin Himppu mummun patalappu kuulosta kauhean kivalta jutulta?
Pakkohan sellaista on kokeilla. Ainakin minun mielestäni. :)

3,5:n koukulle on alkanut kertyä jo uutta lappua samalla mallilla. Tällainen vähän niin kuin pääsiäismalli tuli tästä ensimmäisestä tipunkeltaisine raitoineen.

Seuraavasta mallista tullee sinisävyinen, ainakin aloitin sen vaaleansinisellä langalla.. Noita nöttöslankojen sävyjä näyttää korista löytyvän kuitenkin vaikka minkälaisia, että katsotaan, mitä tuleman pitää. ;)