lauantai 29. joulukuuta 2012

Niskavuoren mailla



Kävi kuulkaas niin, että eilen tuli tömähdettyä töllöttimen ääreen, eikä siitä tullut pahemmin mihinkään sitten liikuttua. Katsottiin äidin kanssa ensin elokuva "Niskavuori taistelee" ja jatkettiin siitä sitten muilla filmeillä.

Tuon klassikkoelokuvan katsomiseen tuli ihan uutta ulottuvuutta, kun alettiin äidin kanssa huomioimaan, mitä kaikkea virkattua oli Niskavuoren väellä päällä. Vanhan emännän Loviisan hartioita koristi oikein nätti virkattu huivi. Koetin siitä löytää googlaamalla kuvia, mutten löytänyt kuin tämän kuvan. Ja se huivi, mistä nyt puhun oli valkoinen/vaalea, jonka reunaa koristi hauskat pikkupampulat.
 
Jatkossa syynään suomifilmit entistä tarkemmin, jos niistä saisi inspiraation johonkin kivaan. Mitä kaikkea voisikaan löytyä esimerkiksi iki-ihanaisista klassikoista: Katariina ja Munkkiniemen kreivi, Kulkurin valssi jne.. Oi oi, täytynee vissiin tehdä leffahankintoja vähän niinkuin vain virkkauksen vuoksi. ;)

Hyvää viikonloppua ja erinomaista loppuvuotta teille kaikille!

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Välipäiväpälätys

Maha on täynnä kinkkua ja laatikoita koko loppuvuodeksi, joten nyt on aika istahtaa koneen ääreen kertomaan kuulumisia käsityörintamalta.

Joulupaketteihin päätyi neljä viidestä ruususta (ohje täällä):

Askartelin vinon pinon myös joulukortteja. Vinha visio oli, että olisin virkannuut pieniä joulukuusia joka korttiin, mutta into lopahti kesken. Sitä paitsi innostuin askartelukaupassa kaupantädin ideasta, jossa joulukortin päälle oli liimapaperilla silitetty hieno jouluinen maisemaservetti. Ja koska viime tammikuussa ostin vartavasten joulupukkileimasimen, piti sitäkin päästä käyttämään. Vähän kaikenkirjava oli siis tämän vuoden joulupostikaarti ;) 
Yksi pöllö heijastavalla masulla meni kummitädille. Tämä nyt on se runon Äitipöllö, josta on aiemmin ollut puhetta. Isäpöllö lähti palkintovoittona pikkujouluissa työkaverille.

Edellisessä kirjoituksessani kerroin torkkupeittoni ensimmäisestä raidasta. Nyt on kolmas raita menossa ja neljännestäkin jo neliöitä valmiina. Jokaisen valmistuneen neliön jälkeen levitän neliöt maahan eteeni ja ihastelen. En malta odottaa sitä, kun peitto sitten joskus on valmis. Huomaan jopa kiirehtiväni sen kanssa, vaikkei minulla mitään aikataulua saati hoppua todellisuudessa sen kanssa olekaan.

Tuleeko teille koskaan kiire päästä näkemään, miltä se valmis työ lopulta näyttää?


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Ensimmäinen raita!

Yleensä olen vähän niinkuin vältellyt keskeneräisten töiden esittelyä, mutta nyt oli ihan pakko. Tulin niin iloiseksi kaikista kannustuksistanne :D

Palapeittoni ensimmäinen raita on valmis! Eli raita 1 / 10.


Siippa oli sitä mieltä, että peitosta tulee kuudella palalla aivan liian kapea. Minä olen eri mieltä, sillä peitto tulee m i n u l l e -ei siipalle. Kaksin sen alla ei kyllä lämmitellä, mutta onhan meillä noita peittoja. ;)

Kaiken kaikkiaan nyt on 11 palaa valmiina, ja 49 palaa vielä tekemättä. Hitaasti mutta varmasti edetään, hiljaa hyvä tulee. Tiedän ainakin, mitä teen tämän päivän. :)

Rauhallista sunnuntaita teille kaikille!

tiistai 11. joulukuuta 2012

Operaatio Lankavuori

Kiitos kommenteista Isäpöllöön :) Äitipöllö on vielä silmiä vailla ja tyttö- ja poikapöllöt vasta pilkkeenä silmäkulmassa. Heistä lisää joskus toiste. ;)

Tähän päivään: En ole ikinä IKINÄ ostanut lankakaupassa käydessäni tällaista määrää lankaa. Mutta nyt minulla oli hyvä syy. Haaveilen nimittäin torkkupeitosta.


Ensinhän minun piti vain virkata itselleni poncho. Noo, poncho ei ole vielä edes valmis, mutta päätin, että siitä tulee sittenkin torkkupeitto. Ja kuka sanoo nyt, että vielä vuosi sitten ja aiemmin vannoin pyhästi, etten koskaan virkkaa "aikuisten peittoa".


Ei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan - tiedän.

Peittohan on siis toistaiseksi vasta seitsemänä palana ja lankakerinä, joten saattaa olla, että tästä tulee lopulta vain UFO (UnFinished Object).

Mutta tärkeintä on tämän hetken innostus, joka on ihan omaa luokkaansa: 
 Minä teen itselleni peiton!


*Virk*Virk*


lauantai 8. joulukuuta 2012

Isäpöllö

Kirsi Kunnaksen runoa lainatakseni tässä taitaa olla Isäpöllö hiukan heijastavine vatsoineen. Muu perhe antaa vielä odotuttaa itseään. ;)

Pöllön ohjeen löydät Paula Kristiinan blogista Täältä.

 Ja se Kirsi Kunnaksen runo: 

Pöllöt

Pöllö puussa töllöttää,
kun myyrä kömpii mökistään.
Isäpöllö kutsuu pikku pöllöjään
ja koko perhe puussa töllöttää
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään.

Isäpöllö huutaa: huu hu-huu

ja koko perhe: huhuu, huhuu,
kun Mömmömyyrä kömpii mökistään
ja sanoo: Hyvää yötä, pöllöt, hyvää yötä!

Tyttöpöllö, poikapöllö,

äitipöllö, isäpöllö,
koko perhe vastaa: Hyvää yötä, huhuu.

Ja kuulee kuinka Mömmömyyrä

itseksensä puhuu:
Möksis möksis möksis möksis möksis...

-Teoksesta Unikeinu, meidän lasten runot-

torstai 6. joulukuuta 2012

Hiutaleet ikkunassa

 Viime talvena laitoin ikkunaan pieniä pitsiliinoja esittämään lumihiutaleita. Sama meininki jatkuu nyt ja virkkasin viikonloppuna noita pienempiä lisää. Vasemmanpuoleinen ja oikeanpuoleinen on virkattu kummitädiltä saamastani kirjasesta, jonka esittelin edellisessä kirjoituksessani. Nuo keskimmäiset ovat vanhempia, enkä yhtään muista, mistä niiden ohjeet ovat peräisin.

Täällä on tänään tonttuiltu kaikin puolin: kirjoitettu joulukortteja, leivottu, kokattu ja virkattu. Ostin eilen meille uuden kynttelikön, kun ne vanhat ei vaan ihan oikeasti enää toimi. Tuossa uudessa on nyt ledivalot, ja yritän kovasti tottua niiden ei-niin-lämpimään loistoon. Rakas kolliherramme Mörkö siitä kuitenkin näyttää ihan tykkäävän.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Neliöprojekti ja ylläripostia

Kiitos kommenteista sienikoriini. Sienillä on pelattu ja sienistä on kuulemma tehty soppaakin ;)

Olen jo pitkään tuumaillut, että pitäisi virkata Poncho hartioita lämmittämään näihin kylmiin ja koleisiin - pian jo hyyyyyyytäviin iltoihin. Selailin nettisivujen virkattuja neliöitä ison liudan, ja päädyin lopulta jo entuudestaan tuttuun Dropsin sivuilta löytyvään ohjeeseen.

Sen jälkeen pähkäilin värejä. Ja pähkäilin. Ja pähkäilin. Lopulta viime viikolla pääsin Lankakauppaankin asti ja päädyin ostamaan punertavaa, ruskeaa ja mustaa JADE-lankaa. Nyt olen saanut valmiiksi jo kolme neliötä, joiden keskellä on nöttöspurkista haalittua vanhaa nimetöntä lankaa. Näistä siis jatketaan vielä :)


Lisää kuvia siis sitten, kun tuo pikkuruinen 8 neliön ponchoni on joskus ehkä valmis.

Keittiönpöydällä odotti mojova yllätys, kun pääsin tänään lopulta kotiutumaan iltavuorosta. Mainoslehtikasan alta pilkotti pahvinen kirjekuori. Kaivoin sen esiin varmana siitä, että siellä on taas joku siipan tilaama levy itselleen tms. Kuoressa luki kuitenkin minun nimeni (Jee) ja lähettäjänä kummitätini. Harmistelin ensin, että sisältönä on varmaan joululahja enkä näin ollen sitä voisi vielä avata (blääh).

Sisällä oli kuin olikin lahjapaketti ja mukana kirje kummitädiltä, joka kertoi kyseessä olevan erittäinkin myöhästynyt syntymäpäivälahja. Juu'u, syntymäpäiväni olivat elokuussa, ja nyt minulla oli lupa avata paketti ;)

Tällainen sieltä löytyi, ja tulin kyllä aika iloiseksi. Kiitoksia vaan kummitädille sinne Itä-Suomeen. Eiköhän tästä taas ideoita ammenneta.


Mukavaa viikonjatkoa itse kullekin :)

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Myrkkysieni!!!

Lupasin jo kesällä virkata kummipojalleni sieniä Myrkkysieni-peliä varten. Aloitin silloin sienten virkkuun innoissani ja virkkasin matonkuteesta oikein korinkin. Sitten sienten virkkuuinto lopahti ja sienet katosivat ompelunurkkaukseeni keskeneräisten töiden joukkoon.

Nyt sitten kuulin tuon liki viisivuotiaan hiukan tiedustelleen sientensä perään. Omatunto alkoi kolkuttelemaan ja aloin taas virkkaamaan. Virkattujen sienten mallina pidin herkkusieni-ohjetta, jonka löydät täältä. Korin virkkasin omasta päästä.

 
Jaa että mikä Myrkkysieni-peli?
Idea on se, että sienet levitellään pöydälle /tasolle. Yksi pelaajista menee toiseen huoneeseen ja muut valitsevat myrkky-yksilön. Toisessa huoneessa olija kutsutaan takaisin huoneen ja hän alkaa poimia sieniä yksi kerrallaan koppaan. Hän saa kerätä sieniä niin kauan kunnes osuu myrkkysieneen ja muut huutavat Myrkkysieni! Sitten vaihdetaan kerääjää.



Siskoni muisteli pelanneensa samaa peliä kerhossa rusinoilla. Keräilijä sai syödä rusinat, jotka ehti kerätä ennen myrkkyrusinaan koskemista. :)
 
Tämmöistä tällä kertaa, toivon teille hyvää viikon jatkoa.