Tämän viikon olen ollut hyvin hyvin surullinen.
Isäni nukkui ikuiseen lepoonsa sunnuntaina 19.8.2012.
Kirjoitin tunteistani runon.
Osanotto
Sunnuntaihin asti
en tiennyt
miten suhtautua
Surullisiin.
Pelkäsin sanovani vääriä asioita
tai olin tietämätön
mitä sanoa.
Nyt olen niin paljon viisaampi.
Huomasin
ettei sanoja välttämättä
tarvita.
Jo se,
että olet lähellä.
Se jo
on
kovin tärkeää.
en tiennyt
miten suhtautua
Surullisiin.
Pelkäsin sanovani vääriä asioita
tai olin tietämätön
mitä sanoa.
Nyt olen niin paljon viisaampi.
Huomasin
ettei sanoja välttämättä
tarvita.
Jo se,
että olet lähellä.
Se jo
on
kovin tärkeää.
Jos olisin vierelläsi juuri nyt, laskisin käteni olkapäällesi ihan hiljaa.
VastaaPoistaSuuri on suru ja korvaamaton menetys.
Ole itsellesi armollinen ja anna ajan viedä suru pois.
Minä tiedän miltä tuo menetys tuntuu.
Otan osaa. Ei siinä sanoja tarvita, pääasia, että on läsnä ja jaksaa kuunnella, jos sureva haluaa puhua. Tärkeintä on osoittaa, että välittää.
VastaaPoistaLämmin kiitos sanoistanne!
VastaaPoistaOnpas murheellista,suuri on surusi, oikein lämmin halaus Sinulle.
VastaaPoista♥
VastaaPoistaVoimia suuren surun keskelle!
Kiitos Marika ja Eeva.
VastaaPoistaKaunis runo! Sydämellinen virtuaalihali ja voimia surun keskelle!
VastaaPoistaKiitos Minna.
VastaaPoista