Seeprakortti

Heipä hei pitkästä aikaa. Käsityörintama on tällä hetkellä hiljainen, joten lisään tänne jälleen kerran kortin, jonka vien tänään kummitytölleni. Lahjaksi vien hänelle vaaleanpunaiset tossut, joihin olen kovasti itsekin tykästynyt. =)

Olen päättänyt, että seuraavaksi saan valmiiksi vaaleanpunaisen kaulaliinani, joka on pyörinyt neulontaharpulla yli puolen vuoden päivät. Talvi tulla kolkuttelee oven takana, joten muhkea liina on omiaan kylmää torjumaan. =) Vain puolet liinasta on tekemättä. Ainoaksi pikkuruiseksi vaikeudeksi on minulle osoittautunut kaulaliinan päätteleminen. En nimittäin osaa neuloa yhden yhtä silmukkaa ja päätteleminen vaatii sen taidon. Viime jouluna tein siskoilleni kaksi kaulaliinaa. Toisen päätteli äitini, ja toiseen sovelsin virkkauksentapaisia silmukoita. Lopputulos oli jokseenkin siisti, mutta ehkäpä silti pyydän äitin apua tämän uutukaisen päättelyyn. Tai sitten jonkun muun, joka hallitsee neulomisen jalon taidon.

Myönnän, että olen aina hiukan kadehtinut heitä, jotka osaavat kyseisen taidon. Vasta viime vuosina olen ymmärtänyt, että virkkaamallakin voi tehdä ihan samoja juttuja kuin neulomallakin. Jälki vain on hiukan toisenlaista. =) Ilahduin suuresti keväällä, kun löysin dropsista virkattujen sukkien ohjeet. Siihen saakka olin kuvitellut, että sukkien teko on vain neulojien etuoikeus. ;) Onneksi netti on täynnä mitä ihanampia ohjeita, joita virkkaajasieluinen henkilö voi toteuttaa, jos intoa vain riittää.