Vain keskeneräisiä

Elokuu on vain huristellut eteenpäin, enkä minä ole saanut oikein mitään aikaiseksi. Monia juttuja olen aloittanut. Viimeksi toissapäivänä sain aloitettua omenan virkkaamisen. Ohjeen löysin virkkausringin kautta, sillä TiiQ oli virkannut omenoita herkullisen korillisen verran! Kun itse saisin edes tuon yhden tehtyä.

Toinen keskeneräinen työ on vaaleanpunainen myssy. Virkkasin keväällä itselleni yhden ja aloitin samantien virkkaamaan samanlaista myös serkulleni. Kevät- ja kesähelteet sulkivat myssyn virkkuun pois mielestä ja tuolla se nyt käsityökorissa odottaa viileämpiä kelejä.

Viime viikonloppuna toinen serkkuni tilasi minulta lisää sinisiä lasipurkkeja (minulla on hyvin paljon serkkuja). Teen tällä kertaa hieman isompia versioita, sillä serkkuni suunnitteli käyttävänsä niitä säilytyspurkkeina. Keittiössä odottaakin lasinen kurkkupurkki ja hillopurkki tätä tarkoitusta varten. Suunnittelin sullovani langat huomenna laukkuun ja virkkaavani töissä. Lauantait ovat hiukan rauhallisempia työpäiviä, joten uskon muutamalle kerrokselle löytyvän aikaa. Samaisen serkun tyttärelle eli kummitytölleni lupasin virkata tossut. Selailimme yhdessä toissa viikonloppuna Dropsin virkkuuvalikoimaa, mistä kummityttö bongasi itselleen mallin. Olen päättänyt, että tossut saan ainakin valmiiksi ennen lokakuun loppua. ;) Malli ei ole vaikea, mutta olen oikeasti vaan melkoisen hidas virkkaaja. Eikä tässä mitään hengenhätää ole. Valmistuu sitten kun valmistuu.

Hiuskoruja

Virkkasin itselleni ruusukoristeen hiuksiin, sillä kaupoista ei löytynyt juuri sellaista kuin halusin. Esiteltyäni korua kummitytölle, halusi hänkin pienen ruusun hiuksiinsa. Niinpä virkkasin hänelle vaaleansinisen kukan. Aion tehdä niitä lisää, sillä siskoni ihastui vaaleansiniseen malliin myös.. Taannoin ostin kaupasta ison kasan valkoisia hiuslenkkejä, joita voin koristeissa hyödyntää. Tämmöisiä pikkujuttuja olen siis tehnyt + ne siskon tossut, joista kuva jäi ikävä kyllä ottamatta. Tossut oli kuitenkin tehty tämän Dropsin mallin mukaisesti ja langat ja koukku olivat täsmälleen samat kuin ohjeessa.

Ikälisä

Aikoihin ei ole tullut blogia päivitettyä, vaikka pientä virkkuuta on tekeillä koko ajan. Kyseiset työt eivät vaan ole minusta olleet esittelemisen arvoisia, joten lisäämättä ovat jääneet. Pian kuitenkin on tulossa uutta kuvaa siskon tossuista, jotka valmistuvat ehkä jo tänään =)

Eilispäivänä ropsahti vuositilille yksi vuosi lisää. Eipä tunnu missään, varsinkaan kun työkaveri veikkasi iäkseni 21 =) Juhlapäivän kunniaksi leivoin Mariannerahkakakun, joka on vaaaaaaan niiiiiiin hyvää! Ensimmäistä kertaa leivoin sitä jo vuonna 2007, minkä jälkeen se on ollut suosikki kesteissä jos toisissakin. Kannattaa totisesti kokeilla, sillä kakku on superhelppo ja ah, niiiiin herkku! =)

Kirjauduin tässä aamusella Ravelryn jäseneksi. Paikka osoittautui varsinaiseksi aarreaitaksi! Aiemmin olen ihaillut toisten blogeissa ihania tuotoksia, joiden ohje sijaitsi mystisten kirjautumisten takana. Nyt sitten rohkaistuin ja kirjauduin. Ja en kyllä kadu! Usein on nimittäin tullut harmiteltua, ettei vauvoille oikein tunnu löytyvän virkkausohjeita mistään. Ja jos onkin löytynyt, niin ohjeet ovat olleet lähinnä tytöille suunnattuja. Mutta Ravelrystä löytyy ohjeita pilvin pimein!!! Olen viettänyt jo ihastuneen mykistyneen puolituntisen tuon tarjonnanpaljouden keskellä, ja nyt seikkailu ohjeiden metsässä jatkuu.. Ciao ;)

Pähkinäsäkki

Eilisiltana kissaa vahtiessani virkkasin loppuun pähkinäsäkkini. Mörkömme nimittäin tippui viime viikon maanantaina parvekkeeltamme kolmannesta kerroksesta, ja taiteilee hölmöläinen kaiteilla edelleen sille päälle sattuessaan. Mur! Se siis selvisi pudotuksesta mallikelpoisesti pienillä ruhjeilla ja uskoo nyt ilmeisesti, että sillä on henkiä jäljellä vaikka muille jakaa.

Ohje on Kauneimmat Käsityöt - lehdestä 4/2010 (eli uusin lehti), ja koukkuna oli koko 5. Lankana käytin Anttilasta ostettua Sportiva-lankaa, jolle en ole keksinyt muuta käyttöä. Ostin sitä keväällä 2 kerää edullisuutensa vuoksi, ja lanka osoittautui melkoiseksi murheenkryyniksi. Se on niin paksua, etten oikein saanut sitä mihinkään sopimaan, ja eivätkös kerät päätyneetkin sitten vielä Mörkyläisen leikin kohteeksi.. Tässä nimittäin aamuna muuanna kerät olivat iloisesti sotkussa pitkin olohuonettamme nojatuolin jalkojen ja sohvapöydän ympärille kiedottuina. Silloin ei ollut aikaa lankoja keriä, vaan ne päätyivät sotkuvyyhteinä takaisin lankakoriin. Selvittelinpä siis kerät kuntoon ennen virkkuun aloittamista, ja kyllähän siihen aikaa meni. Toisinaan ihan todella olen miettinyt kannellisen korin hankkimista, mutta kun tuo tämänhetkinen on niin kovin kaunis. Toistaiseksi langat ovat nimittäin saaneet olla rauhassa paria poikkeusyötä lukuunottamatta. =)

Somistus :P

Tällainen somistus ilmestyi Pyhäjärven tuntumaan sillankaiteeseen eilisiltana. =) Ensimmäinen virkkuugraffitini ikinä! Kyllä jännitti, kun ompelin luomusta paikoilleen. Täytyy tänään käydä tarkistamassa, onko teos vielä tallessa..

Hääkortteja

Vietän sairaslomaa vielä tämän viikon keräten lavantaudin vuoksi menetettyjä voimia takaisin. Nyt onkin sitten ollut hyvää aikaa väsäillä yhtä sun toista. Tänään sain aikaiseksi onnittelukortit kahdelle hääparille, jotka viettävät ikimuistoista päiväänsä samana viikonloppuna kolmen viikon päästä. Toinen pari kastaa samana päivänä myös pikkutyttärensä, joten lisäsin vaaleanvihreään korttiin myös vaaleanpunaiset töppöset. =)

Tumma kortti tulee rokimmalle serkulleni ja hänen puolisolleen. Mustasssa korttipohjassa on hienoja nuottikohokuvioita, joita kuvassa ei ikävä kyllä kovinkaan hyvin näy. Oli superkivaa tehdä kortteja, joten uskon intoutuvani sairaslomapäivinäni tekemään kortteja enemmänkin. Elo- ja syyskuu muodostavat tuttavapiirissäni hurjan synttärivyöhykkeen, eli ehkäpä seuraavat bloggailuni ovatkin lähinnä näitä kortteja. Olen kyllä virkannutkin, sillä uusimmassa Kauneimmat käsityöt -lehdessä oli mehevä pähkinäsäkin ohje. Näen jo sieluni silmin, kuinka seuraavat luomupähkinät napostellaan virkkaamastani pienenpienestä säkistä. Puolet tosin on vielä virkkaamatta.

Vihreän laukun uudet kahvat

Keväällä virkkaamani vihreän laukun muoviset messuilta ostetut kahvat ottivat ja hajosivat kumpikin. Ensimmäisen kahvan hajottua ajattelin voivani sinnitellä yhdellä kahvalla. Se onnistuikin vähän aikaa, kunnes sitten toinenkin kahva päätti sanoa sopimuksensa irti. Arvaatte varmaan, että harmitti, sillä olin luonut laukkuuni jo hyvinkin lämpimän suhteen. Pitkään pähkäilin, että koetan löytää jostain täsmälleen samanlaiset ruuvit, kuin mitä kahvoissa oli ennen hajoamishaavereita. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä kahvat on tehty jossain missä lie ja ruuvit eivät vaikuttaneet olevan minkään tavallisen standardin mukaisia. Luovutin.

Tässä sitten toissailtana Cthulhua loppuunvirkatessani mielessä virisi idea uusista laukun kahvoista. Laukku on virkattu samalla vihreällä kuin Cthulhukin, joten hirviön valmistuttua oli kätevää jatkaa virkkuuta samalla langalla. Siinä sivussa virkkasin yhden lasinalusenkin mustasta langasta. Ohessa kuvaa molemmista sekä kahvat käyttökohteessaan. Uudistunut veska pääsi kauppareissulle mukaan ja kahvat olivat erinomaiset. Jopa paremmat kuin hajonneet, joten olen lopputulokseen erittäinkin tyytyväinen. =D

Suuri Muinainen

Ikuisuusprojekti Cthulhu on vihdoin valmis! Bongasin ohjeen jo muutama vuosi sitten Ullaneuleen sivuilta. Lupasin tehdä otuksen siipalleni, joka on suurten muinaisten vannoutunut kannattaja Lovecraftin kirjojen myötä. Lankana käytin Seitsemää veljestä ja koukun koko oli 3,5.

Cthulhun pää valmistui jo puoli vuotta sitten ja ehti joutua useampaan otteeseen Mörkö-kissamme käsittelyyn. Nyt sitten tempaisin ja virkkasin hirviön loppuun. =) Ja lopputulokseen ovat tyytyväisiä sekä minä että siippani. Mörkökin on ehtinyt luoda kaipailevia katseita monsterin suuntaan, joten saa nähdä, kuinka kauan Cthulhu saa säilyttää hartaudella virkatut lonkeronsa ja siipensä.