Isänäidin otin mukaan näyttelyyn hänen tekemänsä tilkkupeiton sekä vuonna 1995 tehdyn lehtijutun muodossa.
Vuonna 1995 mummo oli tehnyt jo kaksi tusinaa tilkkupeittoa ja pääsi paikallislehteen. Minulla on tämä yksi tilkkupeitto, ja mummo oli lehtijutun taakse kirjoittanut käsin, että vuonna 1999 tilkkupeittoja oli jo 33. En tiedä, kuinka monta peittoa mummo lopulta teki, mutta viimeisenä elinvuotenaan hän ompeli helsinkiläisessä palvelutalossa 94-vuotiaana vielä yhden peiton, joka jäi palvelutaloon seinäkoristeeksi. Liekö siellä vielä tänäkin päivänä, vaikka mummosta aika jätti jo maaliskuussa vuonna 2008. Hän opetti minut aikanaan virkkaamaan.
Värikkäälle tilkkutäkille omista virkkuistani asettelin siskontytön barbinvaatteita Kliksuti vuodelta 2023 klik sekä viimevuotisen kliksuti joulukalenterin klik tuotokset.
Pöydän vierellä hengaili toinen aseman mannekiineista, jolle oli pukenut Villitakkini. Kerroin Villitakistani näyttelyssä käyneille, että sen teko alkoi, kun kaipasin elämääni vähän väriä. Kliksuti Koko Villitakki-projektissa klik hauskinta oli se, että projekti eli ihan hurjan paljon ja takista tuli täysin erilainen kuin alkuvisioni oli.
Vielä on kuulkaas muutama osa näyttelystä esittelemättä, joten jatkoa on tulossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi piristää aina, kiitos!