Menninkäisen mökistä menninkäisen penkiksi ja muita kukkapenkkejä

Tänä keväänä sain inspiraation vanhasta keijuangervon ruukusta. Huomasin, että vanha emalinen suppilo sopii katoksi ruukulle kuin nenä päähän, ja koska vastikään saksalaisesta myymälästä oli tarttunut ruokaostosten lisäksi mukaan kuumaliimapistooli, innostuin sitä testailemaan.

Liimasin männynkaarnaa paperille ja leikkasin oven, tein oven ja ikkunankarmit oksista ja pengoin kivivarastojani. Sammalet haalin takapihamme kivistä ja mehikasvit löysin myös takapihaltamme. Viime keväänä saamani keijunkukat istutin polun alkupäähän. Mökin taakse siirsin ruohosipulin kasvamaan. Ympärille kylvin syötävää krysanteemia, jota tilasin vahingossa kaksi pussillista. Yhdessä pussillisessa on 400 siementä, joten lähetin toisen pussin ystäväpariskunnalle postissa.

Parin viikon jälkeen huomasin, että olisi pitänyt huuhdella kivet, jotka mökin pintaan liimasin. Nimittäin osa kivistä on irtoillut seinistä, mutta olkoon mökki tuossa nyt ainakin tämän kesän. :)

Nälkähän siinä kasvoi puuhastellessa. Suunnittelin menninkäisen mökin ympärille laajemman kukkapenkkikokonaisuuden ja odottelin jonkin aikaa perhosia houkuttelevaa kukkatilaustani saapuvaksi.

Aitasimme alueen etuosankin, jottei rakas koiraherra Keke pääse kuorikatteen kimppuun. Laitoin alustaksi penkkeihin vanhaa lakanaa. Luin jostain blogista jonkun niin tehneen ja ajattelin kokeilla.

Isännälle uutta kukkapenkkiä puolustelin sillä, että hänelle jää vähemmän ruohonleikkuupinta-alaa. ;) Ja vihdoin tällä viikolla saatiin loputkin kuorikatteet alueelle laitettua. Isoja kiviä sijoittelin vähän sinne sun tänne ja kaikessa karuudessaan Menninkäisen penkki näyttää nyt tältä:

Eihän se toki vielä juuri miltään näytä ja sitä vähän harmittelinkin. Mutta lohduttaudun sillä ajatuksella, että varmasti jo vuodessa tilanne ehtii muuttua. Esimerkiksi 2 vuotta sitten tekemäni kliksuti*kivipenkki*klik näyttää mielestäni nyt sopivan runsaalta:

Eikä siinä vielä kaikki! Pihastamme kaadettiin yksi ylikasvanut vuorimänty, jonka juurakon hyödynsin istuttelemalla juurten väliin kukkia ja himalajankatajan sekä sinikatajan. Onpa sivussa vielä mongolianvaahterakin. Tämän penkin nimi on lyhykäisyydessään Zen, vaikkei se tällä hetkellä kovin zenimäiseltä näytäkään. ;)

Nimeättekö te muut kukkapenkkejänne?

Aurinkoista kesäkuuta kaikille, kiva kun piipahdit!