Puutarhan kuulumisia

Rakensin viime keväänä kliksuti*kukkapenkin kivireunuksilla*klik. Syksyllä tilasin 100 sipulia, vaikka kuvittelin tilatessani, että tilaan tosi vähän. Olin helisemässä, kun 100 sipulia piti istuttaa ja kevättähtien kanssa meni niin hermot, että lykkäsin lopulta ison määrän yhteen kuoppaan. Olin sitä paitsi ihan varma, ettei varmaan monikaan sipulikukista keväällä ilahduta minua, vaan myyrät vievät suurimman osan. Kuten kertomastani ehkä voi päätellä, en ole mikään maailman maltillisin viherpeukalo. *virnistys*

No. Nyt on kevät. Ja voitte vaan kuvitella, miten innoissani olen ollut jokaikisestä sinnikkäästä kukkasen alusta. Myyränkolojakaan ei pihalla näy.  

Jipiiiii!

Ensin huomasin kevättähtien vihreät lehdet. Tässä jo hennot kukkasetkin tekevät tuloaan. Runsaimmin sitä on -yllätys yllätys- siinä kohtaa, johon laitoin kourallisen samaan kuoppaan.

Ja riemukseni idänsinililjat nostavat nurmikolla päätään siellä täällä. Haaveissa on posliinihyasinteilla ja idänsinililjoilla höystetty sinivalkoinen nurmikko sitten joskus. Ehkä jo viiden vuoden päästä?

Sitten katsaus kukkapenkkeihin.

Pienessä penkissä on todella monta narsissin ja posliiihyasintin alkua, jotka eivät tässä kuvassa ihan näy, sillä kaadoin päälle vanhan multapussin, jota ei sisäkukille tullut käytettyä. Eiköhän narsissit multakerroksen läpi pian kaivaudu ylös. Tätä penkkiä on tarkoitus laajentaa, sillä saan pian ystävältäni mummoni vanhan pionin. Kerron siitä sitten tarkemmin, kun sen aika on.

Isommassa penkissä kohoaa tulppaaneja ja narsisseja. En malta odottaa, miltä tulppaanit näyttävät. Tilasin vaaleanpunaoranssikeltaisen lajitelman, jonka luvattiin kestävän vuosia. Näin toivon. Onko teillä käteviä vinkkejä siihen, miten tulppaanit saadaan menestymään vuodesta toiseen? Lapsuudenkodissani pihasaunan seinustalla kukki joka vuosi nimittäin komeita keltaisia ja punaisia tulppaaneja, eikä äiti tehnyt niille mielestäni mitään. Mummoni nekin kai aikanaan oli istuttanut.

Sitten vielä kuvat rakkaista nelijalkaisista.

Rakkaalla kolliherra Mörköllä on oma aidattu terassinsa. Hän hyppäsi saunan ikkunalle turvaan aurinkolaikultaan, kun kuuli minun ja Keken lähestyvän. (Kuva on otettu verkon läpi) Viime kesänä se vaikutti olevan ihan tyytyväinen oloonsa terassikissana, eikä omalla kämpällänikään enää tehnyt pitkiä matkoja. (Syynä tähän saattaa olla myös se, että vaihdoin kissanhiekan vähän paremmaksi. Mörkö nimittäin teki aiemmin tarpeensa useammin ulos kuin sisälle. Kissanhiekan vaihdettuani se on tehnyt tarpeensa ainoastaan sisälle. Vähäsen kyllä touhu alkoi naurattaa, kun Mörkö monen tunnin ulkonaolon jälkeen sisälle päästyään juoksi heti hiekkalaatikolle. *tirsk*)

Ja lopuksi vielä kuva toisesta auringonpalvojasta eli Kekestä. Sitä oli tosi vaikea saada sisälle auringonpaisteesta.

Hyvää viikonloppua!

Edit 24.4 Niinhän siinä kävi, ettei huoleton viherpeukalo muistanut, mitä mihinkin on tullut istutettua. Kukkien nimiä on muokattu nyt kuvia vastaaviksi. ;)