Kuten pari viikkoa sitten arvelinkin, on koulun alku hidastanut tahtia Projekti Onniöverissä.
Ensimmäinen kouluviikko on takana ja olen ollut joka ilta ihan puhkipoikkirättiväsynyt ja kaatunut viimeistään kello kymmeneltä sänkyyn. Torstaina olo oli lähinnä kaoottinen päästyäni kotiin. Tuntui epätodelliselta ja hurjalta, että olen nyt täällä ja jälleen koulun penkillä ja asun ihan yksin. Saunan jälkeen olo helpotti ja perjantaina tuntui, että kyllä, olen sittenkin oikealla tiellä.
Perjantaina sain koulun jälkeen Onniöveriäkin virkattua eteenpäin. Sen iloiset värit piristävät minua ja olen onnellinen, että tulin aloittaneeksi peiton teon. Uskon, että valmiinakin Onniöveri tuo piristystä pimeneviin iltoihin. Tällä hetkellä kokonsa puolesta se sopii lähinnä ehkä vain jalkojen lämmikkeeksi..
Peitossa vilistää virheitä lähes joka kerroksessa, mutta olen ottanut käsitöissä motoksi sanonnan: "Vain jumalat pystyvät täydelliseen työhön." Sitä ajatellessa yhden kulman siloisuus kolmiulotteisuuden sijaan ei paljon harmita (vaikka ensialkuun harmittikin huomattuani asian kolme kerrosta myöhemmin..)
Tässä siis Onniöveri nyt, kun kerrokset Kliksuti*37-45*klik on virkattu ja 6:n osan virkkaaminen on jo aloitettu. Viimeinen kuvassa näkyvä vihreä kerros on järjestyksessä 48. Jos joku miettii peiton värimaailmaa, niin etenen edelleen suurinpiirtein kliksuti*täältä*klik löytyvän ohjeen mukaan.
Ensimmäinen kouluviikko on takana ja olen ollut joka ilta ihan puhkipoikkirättiväsynyt ja kaatunut viimeistään kello kymmeneltä sänkyyn. Torstaina olo oli lähinnä kaoottinen päästyäni kotiin. Tuntui epätodelliselta ja hurjalta, että olen nyt täällä ja jälleen koulun penkillä ja asun ihan yksin. Saunan jälkeen olo helpotti ja perjantaina tuntui, että kyllä, olen sittenkin oikealla tiellä.
Perjantaina sain koulun jälkeen Onniöveriäkin virkattua eteenpäin. Sen iloiset värit piristävät minua ja olen onnellinen, että tulin aloittaneeksi peiton teon. Uskon, että valmiinakin Onniöveri tuo piristystä pimeneviin iltoihin. Tällä hetkellä kokonsa puolesta se sopii lähinnä ehkä vain jalkojen lämmikkeeksi..
Peitossa vilistää virheitä lähes joka kerroksessa, mutta olen ottanut käsitöissä motoksi sanonnan: "Vain jumalat pystyvät täydelliseen työhön." Sitä ajatellessa yhden kulman siloisuus kolmiulotteisuuden sijaan ei paljon harmita (vaikka ensialkuun harmittikin huomattuani asian kolme kerrosta myöhemmin..)
Tässä siis Onniöveri nyt, kun kerrokset Kliksuti*37-45*klik on virkattu ja 6:n osan virkkaaminen on jo aloitettu. Viimeinen kuvassa näkyvä vihreä kerros on järjestyksessä 48. Jos joku miettii peiton värimaailmaa, niin etenen edelleen suurinpiirtein kliksuti*täältä*klik löytyvän ohjeen mukaan.
 |
| Tämän projektin myötä olen oppinut tekemään ns. Popcorn-silmukoita (tuo punainen tulppaanikerros) |
Millaisia fiiliksiä teillä on nyt alkavan syksyn kynnyksellä?
toi on niin hieno! Ja värit on mahtavat! Valmiina toi peitto on ihan uskomaton, mullakin olis polte tehdä sitä, vaan pitäis ekana saada lankavarastoo pienemmäksi, että vois hankkia tähän peittoon lankoja!
VastaaPoistaUpeaa, peitosta tulee taatusti kaunein peitto maailmassa.
VastaaPoistaTervehdys Napapiiriltä!
VastaaPoistaMinä virkkasin keväällä tuollaisen peiton. Aloitin pääsiäisviikolla ja sain valmiiksi toukokuun lopulla. Yhteensä noin kahdeksan viikkoa meni.
Kyllä minullakin tuli "käännövirheitä'" ja kupruiluja, mutta en purkanut. Ejkä yritän joskus tehdä uuden ja paksummasta langasta.
Hyvää jatkoa!