Ympyräisiä.
Tunnen toistavani itseäni, kun teen samanlaisia virkkaustöitä. Mutta hyväksi havaittua ohjetta on mukava toteuttaa myöhemminkin., eikös niin? :) Joskus jopa ajattelen, että tekisin jotakin oikein moninkertaisesti, mutta sitten into lopahtaa ennen kuin ehtii alkaakaan.
Nyt onneksi sain innon pysymään koossa, jotta sain kaverin lapsukaisille tehtyä nämä pienet viemiset :)
 |
| Ohje pupusiin onpi Täältä |
Pakko päivitellä tähän hieman rakasta Kolliherraamme Mörköä, joka ei mitä ilmeisimmin ole kalakissa. Kävimme nimittäin eilisiltana siipan kanssa oikein meren rannalla onkimassa. Vettä tihuutti ja olin märkä ja keljutti, mutta kalaa piti kissalle vähintäänkin saada. Ja kalaa tuli! Sain särjen ja salakan ja siippa niiden kaveriksi toisen salakan ja ahvenen. Kaikki semmoisia max. 15 cm:n mittaisia, eli mielestäni oivia kissakaloja.
Noo, mentiin sitten kissan luokse saaliiden kanssa. Mörkö meni muovipussiin nuuhkimaan ja peruutti pussista pois, taas pussiin ja hölmistyneen näköisenä ulos pussista. Ja sen häntä! Se oli kysymysmerkin muotoinen. En ole ikinä nähnyt sen häntää sellaisessa asennossa. Se toden totta oli aivan koko kissa selvästi yhtenä kysymysmerkkinä, että mitä hänelle on oikein tuotu?
Kalat kaadettiin sanomalehdille, että siitä saa sitten käydä popsimaan. Mörkö kiersi ja kaarsi ja kehräsi, muttei käynyt kimppuun. Nostin yhden salakan pyrstöstä nuuhkittavaksi ja Mörkö jopa puraisi sitä. Sen jälkeen se peruutti lievästi hämmästyneenä parin metrin päähän ja aivasteli kuuluvasti. Kaloja ei syöty, niillä loppujen lopuksi vain vähän leikittiin ja sen jälkeen pyydettiin kovaan ääneen sitä "oikeaa ruokaa".. Varsinainen aristokatti. ;)
Noo, mentiin sitten kissan luokse saaliiden kanssa. Mörkö meni muovipussiin nuuhkimaan ja peruutti pussista pois, taas pussiin ja hölmistyneen näköisenä ulos pussista. Ja sen häntä! Se oli kysymysmerkin muotoinen. En ole ikinä nähnyt sen häntää sellaisessa asennossa. Se toden totta oli aivan koko kissa selvästi yhtenä kysymysmerkkinä, että mitä hänelle on oikein tuotu?
Kalat kaadettiin sanomalehdille, että siitä saa sitten käydä popsimaan. Mörkö kiersi ja kaarsi ja kehräsi, muttei käynyt kimppuun. Nostin yhden salakan pyrstöstä nuuhkittavaksi ja Mörkö jopa puraisi sitä. Sen jälkeen se peruutti lievästi hämmästyneenä parin metrin päähän ja aivasteli kuuluvasti. Kaloja ei syöty, niillä loppujen lopuksi vain vähän leikittiin ja sen jälkeen pyydettiin kovaan ääneen sitä "oikeaa ruokaa".. Varsinainen aristokatti. ;)
Juhannusta odotellessa Aurinkoista KESÄKUUN jatkoa kaikille täällä piipahtaneille!
Kivoja pupuja! :)
VastaaPoistaMietipäs muuten yksikin hyvä syy, miksi kissa söisi kalaa? Kissahan on alunperin petoeläin, eli saalistaa itse ruokansa (hiiret, myyrät yms.). Kissat eivät kuitenkaan tykkää vedestä, joten miksi kissa saalistaisi ruokansa vedestä eli söisi kalaa? Toinen kummajainen on se, että miksi kissojen kuvitellaan pitävän maidosta - eihän se ole kissapedon luontaista ravintoa, paitsi pentuna oman emon maito. Kun ihminen on kesyttänyt villipedon kotieläimekseen, se on alkanut syöttää mitä ihmeellisempiä juttuja lemmikilleen, ja nykyään on ihan luonnollista olettaa, että kissan "herkkua" on kalat ja maito. Ehkä on, jos kissa ei ole koskaan muuta saanut.
Sinun kissallasi tuntuu olevan kissan luonnolliset vaistot tallella, kun sille ei kala kelpaa! :)
Näinhän se Mari on :) Mummo ja Vaari ihmettelivät kovasti kun kerroin heille kissastamme, joka ei syö kalaa. Vaari kun on iät ajat kiikuttanut navettakissoille järvestä saadut pikkukalat ja hyvinpä ovat uponneet.
Poista:)) jopa tei kissa onkin viisas, sillä tokihan se "kaupan ruoka" on maukkaanpaa kuin joku pikkunen sintti:))
VastaaPoistaNuo pupuset on ihania