sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Niukat eväät..

Kysyin tänään serkultani sukujuhlissa, että saanko lainata hänen 2-vuotiasta tytärtään joku päivä meille leikkimään kauppaa, kun minä olen virkannut niitä ruokia. Serkku kysyi, että minkäs sorttisia olen virkannut? Vastasin, että no ainakin yhden herneenpalon, omenan, herkkusieniä, yhden kärpässienen ja paistettuja kananmunia...

Siinä vastatessani tajusin, että eihän siinä ole kaupan pitimiksi juuri mitään (etenkin kärpässienen ehti äitini kyseenalaistaa myymälävalikoimasta)  ja aloin pohtimaan, mitä muuta voisin leikkiputiikkiini virkata. Iltasella sukelsin Ravelryn puolelle tarkastelemaan tarjontaa ja vilautin niitä äidillekin. Siinä vaiheessa kun huokasin ääneen, että oho, siellä on virkattua sushiakin, kommentoi äiti että kohta hän kyllä hankkii piipaa-auton minua noutamaan.

Keskustelu jatkui vielä, kun äiti huomasi ohjescaalassa paljonkin erilaisia kuppikakkusia ja totesi samaan syssyyn, että niitä pitäisi kyllä opetella tekemään. Kommentoin heti, että eikös siinä uusimmassa käsityölehden liitteessä ollut ohje. Äiti katsoi minua hetken ja totesi, että hän kyllä oli ajatellut niitä ihan oikeita syötäviä kuppikakkusia eikä virkattuja..

Krhm.. krhm.

Nimimerkillä: Virkkuuhöperökö?

3 kommenttia:

  1. Päivän piristys! Näe maailma virkkaajan silmin...

    VastaaPoista
  2. Hahhaa, tuo oli kyllä päivän paras juttu:)

    VastaaPoista

Kommenttisi piristää aina, kiitos!