Tämä on minulle aivan uutta, joten hiukan jännittää kirjoittaa.
Aloitin eilen illalla virkkaamaan itselleni käsilaukkua. Niitähän ei naisella voi koskaan olla liikaa. Kahvat laukkuun olen ostanut jo viime vuoden puolella, ja ne ovat odottaneet laatikossa käyttöön pääsyä. Virkkaan laukun perinteisillä isoäidin neliöillä, sillä olen kovasti tykästynyt niiden helppouteen. Isoäidin neliöillä on tullut virkattua yhtä jos toistakin, mutta toisinaan innostun hyvän ohjeen myötä kokeilemaan uusia tekniikoita.
Lisään tähän heti kättelyyn valmistuneen käsityön. Erityisesti olen tykännyt tehdä vauvanpeittoja, joten tuossapa yksi niistä. Mitään erityistä ohjetta minulla ei ollut, mutta äidin mieltymyksen mukaan halusin käyttää violettia väriä peittoon. Kilpikonnan suunnitelin itse, kun en valmista kuvaa mistään löytänyt. Kuvan virkkasin kiinteillä silmukoilla, mutta muuten perinteiset isoäidin neliöt ovat tässäkin peitossa olleet pääroolissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi piristää aina, kiitos!