Lankavarastoni kiljuvat tyhjentäjää, ja yhtäkkiä Lilla Björnin instagram-tilin kautta päädyin katselemaan upeaa Labyrinth peiton kuvaa.
Päätin ostaa kliksuti*ohjeen*klik, ja hahaa kuinka hyvältä tuntuukaan villalangalla virkkaaminen ja uuden ohjeen seuraaminen. Ohjeessa on kiemuraa, koukeroa ja siksakkia ja aah mitä eksotiikkaa!
Huomannette, että olen aika innoissani.
Innoissani olen myös siitä, että meillä on 3 viikkoa asunut ja asettunut kodiksi Rakas Kissapoika Hugo. Hugo muutti meille löytöeläintalosta, sillä kotimme tuntui olevan vajaa yhden kissan taloutena, kun Rakas kolliherra Mörkö poistui ikuisuuden maille.
Etsin eri paikoista uutta tassuttelijaa ja olin valmis tarjoamaan kodin ihan minkä väriselle kisuselle vain.
Sitten löytyi Hugo. Löytöeläintalon arvion mukaan 4- kuinen poju, joka oli sisarustensa ja emonsa kanssa ilmestynyt erään rouvan pihapiiriin, ja otettu talteen.
Hugon ensimmäiset päivät menivät lähinnä pyykkikoneen takana lymyillessä, mutta ruoka, leikki ja hellyys ovat saaneet rohkeasta kissapojasta esiin oikein kunnon mamman mussukan.
Ja rakas kissaneiti Myrna sitten? Tättähäärästä tuli yhtäkkiä niin aikuista että, ja alun järkytyksen jälkeen uskon, että heistä tulee vielä kaverit.
Joskin uskon, että jonain päivänä ovellamme saattaa olla vastassa pahvilaatikko visusti teipattuna ja Myrnan tassunjäljin kirjattuna:
TIMBUKTU
No RETURn!
Ainakin Myrnan ilmeistä päätellen..
Mutta Hugo kasvaa huimaa vauhtia, ja eläinlääkärissä käydessämme eläinlääkäri arveli todellisen iän huitelevan siinä 5-6 kk:n tienoilla. Leikkisä ja keskustelevainen epeli.
