sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Mitä pionille kuuluu?

Kerroin kliksuti*toukokuussa*klik pioninhakumatkasta ystävän luo.

Jännityksellä olen seurannut, kuinka pioni on siirrosta selvinnyt, ja kuinka se on ottanut uuden kasvupaikkansa haltuun.

Hyvin on selvinnyt ja hyvin on ottanut.

Ensimmäisen myönteisen merkin huomasin, kun pioni ei tuntunut istutuksen jälkeen olevan moksiskaan siitä, että oli matkustanut 150 kilometriä.

Toinen myönteinen merkki oli se, että siihen ilmestyi 7 rohkeaa nuppua. Melkein pistin tanssiksi, kun huomasin ne. Nuppujen ympärillä hääräili muurahainen jos toinenkin toivotellen ne tervetulleeksi Männikköön.

Ja entäs nyt? Eilen eli juhannuspäivän aamuna nuppuset olivat pulleita kuin kirsikkatomaatit. Odotin, että ne avautuvat lisää, mutta tässä jo muutama fiilistelykuva avautumisvaiheesta. Terälehtien välissä ja uumenissa oli melkoinen joukko kärpäsiä ja muita öttiäisiä, ei liene tässä pihassa koskaan aiemmin ole tällaista herkkukukkaa ollutkaan. Sen verran ahnasta näytti touhu olevan.



Eilisaamuna kukkaan puhkeavia nuppuja katsellessani muistin, miten lapsuuden juhannukset tuli lähes aina vietettyä mökillä. Ja miten pionit hehkuivat 15 metrin kukkapenkissä, kun palasimme kotiin. Tämän juhannuksen vietin kotona, ja eikös tänään juuri äsken pihalle mennessäni kukkapenkissä odottanut muutama kukkaan puhjennut kaunotar. *hurjan paljon sydämiä tähän kohtaan*






 

tiistai 19. kesäkuuta 2018

10. Vauvanpeitto Charlotte-neliön mallia hyödyntäen.

Taas pukkaa pientä peittoa,
sillä kaveripiiristä kuului jälleen pieniä suuria uutisia!

Sekä tällä ja tällä.
Lankana Gjestal Maija (tummanvihreä, keltainen, sininen ja osa valkoisista langoista) ja TeeTee Salla (vaaleanvihreä),
koukkuna 3,5 mm.

 Neliön valmistumisen jälkeen oli hyvä jatkaa samoilla sävyillä, joita peitossa jo oli käytetty.

Halusin peittoon keltaisia kukkia.

Ja sinisiä kukkia.
Näissä hyödynsin Sophie's cal -peittoprojektin
kliksuti*rivejä 58-60*klik.



Kukkarivien jälkeen alkoikin melkoinen taiteilu, sillä peitto veti niin kuprulle, että muutaman kerroksen virkattuani oli pakko purkaa monta riviä, jotta lopputuloksesta tulisi siistimpi.

Ja tällainen siitä lopulta tuli:
Peiton koko on n. 70 cm x 72 cm.

Peitto valmistui reippaasti yli puolitoista kk sitten. Pistin postin matkaan ja peitto seikkaili ties missä ja pelkäsin sen kadonneen ikiajoiksi. Lopulta sain peiton takaisin ja kiikutin itse viime perjantaina perille. Pistin postille vahinkokorvausilmoituksen paketista joka ei mennyt perille, ja sain korvauksen, joten loppu hyvin kaikki hyvin. Nyt on peitto pikkuisen varpaita lämmittämässä, ja tapasinpas pitkästä aikaa ystävääni, joka asuu n. 250 km:n päässä.

Mukavaa viikkoa teille kaikille!

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Virkkaamista yksikätisesti ApuSylvin avulla

Esittelen tässä tekstissä suomalaisen apuvälineen nimeltä ApuSylvi. Se on käännettävä käsityökehys, joka mahdollistaa käsitöiden -mm. virkkaamisen - tekemisen myös yksikätisesti. Tämmöisenä käsityöintoilijana päätin tarttua aiheeseen, sillä tulevana toimintaterapeuttina jos jonkinlaiset apuvälineet toiminnan mahdollistajana tulevat olemaan merkittävä osa työskentelyäni.

Jos haluat lukea tuotteesta enemmän, käy sivuilla:
Yrityksellä on myös facebook-sivut osoitteessa https://www.facebook.com/ApuSylvi/
Sivuilla on myös Pirkko Suvannon yhteystiedot tilaamista varten. Mikäli innostuit jo nyt, tässä Pirkon sähköpostiosoite pirkko.suvanto(at)apusylvi.fi 
ja puhelinnumero 041 442 8121
Pirkko kertoo tuotteesta mielellään lisää ja tekee myös tuote-esittelyjä.

Haluan jakaa teille täällä piipahtaneille ApuSylvin käyttöperiaatteita. Laittakaa ilosanomaa eteenpäin, jos tuttavapiiristä löytyy joku, joka ei esim. aivohalvauksen tai jonkin muun syyn vuoksi pysty enää virkkaamaan toisen käden toimimattomuuden vuoksi ja jatkaisi mielellään mielipuuhaansa.

Ongelmanahan yksikätisesti virkkaamisessa on se, ettei lankaa saa oikein mitenkään pidettyä, jos toisen käden toimintakyky on tyystin heikentynyt tai jos käsi jostain syystä puuttuu kokonaan. ApuSylvissä ongelma on ratkaistu riman avulla. 
Rima pitelee lankaa kiinni.

Itse työ kiinnitetään ApuSylvin pintaan nuppineulojen avulla. Pakkauksen mukana tulee napakoita nuppineuloja joihin kömpelösormisemmankin on helppo tarttua, mutta kiinnittämiseen voi halutessaan käyttää myös tavallisia nuppineuloja. 
En jostain syystä saanut tätä kuvaa käännettyä oikein päin.

Yllä kuvia käytännön toteutuksesta.


Kuulinpa Pirkolta erään miehen käyttäneen tuotetta apuna perhojen tekemiseen, kun keskeneräisen perhon sai näppärästi kiinnitettyä ApuSylviin nuppineuloilla. Käännettävyytensä ansiosta ApuSylviin voi kiinnittää myös vaikkapa ristipistotyön, tai oikeastaan ihan mitä vaan. Jos rehellisiä ollaan, niin aikuisten oikeesti vain mielikuvitus on rajana tämän käsityökehyksen käytössä!

Jos kiinnostuit siitä, mikä on toimintaterapeutti, käy lukemassa kliksuti*täältä*klik.