Nyt ei taas ole virkkaaminen juuri kiinnostanut. Raitamekko-projekti junnaa hihoissa ja odotan niiden osalta uutta innonpuuskaa.
Tänään päätin kummiskin hetken huumassa virkata rakkaalle Myrna-neidille hatun eilen näkemäni videon innoittamana.
Noo, tiesinhän minä, ettei hattua tulla käyttämään. Kuvat otettiin ja minuutissa oli tämäkin sessio ohi.
Tulipahan testattua. Rakkaalle Kissapoika Hugolle hattua en saanut kokeilla ollenkaan: tassua tuli vastaan niin vimmatusti.
Nätimpiähän kumpikin on ihan omassa turkissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi piristää aina, kiitos!