Pieni korillinen lankaa

Tänään sitten kävin elämäni ensimmäistä kertaa Lankamaailmassa. Reippailin sinne kävellen. Kävellessäni sattui isäni soittamaan, ja kävimme mielenkiintoisen keskustelun. Isäni on hiukan huonokuuloinen, joten pätkä keskustelustamme saa minut vieläkin hörähtelemään naurusta:

Minä: Olen tässä kävelemässä kaupoille. Aion käydä lankakaupassa.
Isä: Mihin sinä lantaa tarvitset?
Minä: Ei lantaa isä, vaan LANKAA, lankoja!
Isä: Ai lankoja, jaa..

Sitten meitä molempia nauratti. =)

Lankamaailma oli juuri sellainen ja vähän enemmänkin kuin olin kuvitellut. Pyörin siellä edestakaisin. Hypistelin, hypistelin, nappasin lankoja koriin mielivaltaisesti, kunnes sitten päädyin viemään ison osan takaisin paikoilleen. Liike on niin lähellä, että langat voivat varttua minua sielläkin, kunnes keksin jotain uutta projektia. Tyhjin käsin sieltä en Neferin ennustusten mukaan kuitenkaan päässyt ulos. :) Ostin yksittäisiä keriä alennuslaareista. Noista olisi tarkoitus väsätä pikkuruisia tossuja ja lapasia, kun suvussa tapahtuu lisääntymistä tänä keväänä. Virkkauslangan nappasin mukaan siksi, kun se on niin samansävyinen kuin meidän keittiön verhot.

Mörkö tahtoi kovasti tutustua uusiin lankoihin,
joten se pääsi myös mukaan kuvaan. Kenties se suunnitteli jo leikkimistä näiden uusien kerien kanssa.. Täytyykin laittaa langat hyvään talteen, ettei jonain aamuna ole lankaviidakkoa olohuoneessa. Niinkin on nimittäin käynyt. =)