Vihreä vauvanpeitto

Kuvassa on ensimmäisen kummipoikani peitto, joka valmistui syksyllä 2007. Lisään tänne myöhemmin vielä sinisenkin peitteen kuvan, kunhan siskoni sen minulle saa lähetettyä. ;) Sininen peitto valmistui myös syksyllä 2007. Minusta tuli silloin tuplatäti, kun molemmat siskoni saivat pienokaiset. Tokihan heille piti jotain työstää. Tällä hetkellä olen jo triplatäti ja kolmannen siskonpojan peitto on aiemmassa kirjoituksessa näkyvä nallepeitto.

Pitsiliinoja

Sainpahan nyt iltasella silitettyä valmiiksi muutaman liinan. Pieni vihreä (Kauneimmat käsityöt 6/2003 ohje nro 39) valmistui jo ennen joulua ja pieni valkoinen liina valmistui viime viikonloppuna Sandran ruusut -ohjeen innoittamana. Iso liina on tehty jo useampi vuosi sitten, mutta lisäsin senkin mukaan kuvaa täydentämään. =)

Valkoinen liina oli mukava pikku välipala laukunteon yhteydessä, joten taidan joskus sopivan tilaisuuden tullen virkata niitä lisää vaikkapa lasinalusiksi tai kahvikuppien alle.. Katsotaan nyt, koska inspiraatio iskee. Ideoita ja toteutettavia malleja löysin kyllä valtavasti viime viikonloppuna, kun intouduin tutkimaan erilaisia sivustoja. Garnstudion sivuilta löytyi niin niin ihania ohjeita, että olen palannut sivuille yhä uudestaan ja uudestaan kuluneen viikon aikana. =) Sivuilta löytyi muun muassa virkattujen sukkien ohjeita. En ole muualla törmännyt sellaisiin ja olin aivan innoissani. Ja ihastuttavia tossumalleja, oi oi. Ehkäpä langanjämille löytyy käyttöä piankin ohjeiden innoittamana.

Lankapussi

Kävin viikko sitten vanhempieni luona ja sain äidiltä lankapussin, joka on ommeltu Marimekon kankaasta joskus 70-luvun puolella. Pussi laitetaan ranteeseen ja lankakerä pussiin, niin eipäs pääse kerä karkuteille. Käytännössä en pussia ole vielä hyödyntänyt, mutta kyllä senkin aika koittaa. Mainio keksintö vaan minusta.

Liityin äsken Virkkausrinkiin, jossa järjestetään erilaisia tempauksia virkkauksen merkeissä. Sattuikin niin sopivasti, että meneillä on virkkaa vihreää -kampanja. Vihreä käsilaukkuni edistynee varmaan nopeammin, kun päätin osallistua sillä tempaukseen. Eipäs siitä puutukaan enää kuin 13 neliötä. Nytkin istuisin ilomielin laukkua virkkaamassa sen sijaan, että tiskaisin tai tekisin muita kotitöitä. ;) Virkkaaminen on vain niin mukavaa. =)

Virkatut kissanlelut

Tänään tuli käytyä pulkkamäessä! Oli huisin mukavaa =) Päälle vielä makkaraa ja jälkkäriksi laskiaispullaa, niin a wot -> loistavaa lauantaita vietetty! =)

Jotain käsityöjuttuakin tahdon tähän lisätä. Käsilaukku edistyy pikkuhiljaa rakkaaksi käyneellä bambuisella virkkuukoukulla. Kuvassa on kuitenkin virkkaamiani kissanleluja, sillä menneenä syksynä talouteemme muutti kissanpentu nimeltä Mörkö. Virkkasin sille alkuun yhden lelun (tumma keltainen), joka tuppasi aina häviämään milloin minnekin sohvan tai hyllyn alle. =) Virkkasin palloja lisää. Sisällä on massapallo ja virkkuun yhteydessä lankaan on lisätty myös kulkunen. Villalangan jämiä olen palloihin käyttänyt ja tekniikkana pylväitä ja kiinteitä silmukoita. Yksi lelu valmistuu nopeasti ja onpahan kissalla taas uutta ihmeteltävää. Olen myös tehnyt palloihin lenkin, johon voi kiinnittää narun (esim. vihreässä pallossa). Mörkö tykkää kovasti. =)

Virkattu korusetti

Innostuin syksyllä Suuren käsityölehden (Syyskuu 2009) korvakoruohjeesta ja virkkasin alkuun yhdet korvikset. Ne olivat mielestäni kuitenkin liian isot (halk. 40 mm), joten olen käyttänyt mallia riipuksena. Kuvassa olevassa setissä riipus on käsityölehden ohjeen mukainen 40-millinen malli. Korvakorut sovelsin 30 milliseen renkaaseen. Lankana on käytetty DMC:n coton perle 8 lankaa väri 105.

Kummipojan peitto

Lisään vielä toisella tekniikalla tehdyn peiton. Siskoni toivoi, että peitossa olisi ympyröitä. Löysin sopivan ohjeen (Toika ky, Puikoilla ja koukulla -lehti vuodelta 2008), jota soveltaa. Nallen kuva löytyi neuleohjeesta käsityölehdestä, mutta toteutin sen kiinteillä silmukoilla. Peitto on ollut kovassa käytössä tämän talven pakkasilla ja on kuulemma todella lämmin. Kummipoikani isoveljelle tein aikoinaan sinisen isoäidin neliöillä virkatun peiton, joka on sitten reikäisyytensä vuoksi vilpoisampi. Sekin on nyt kummipojalla käytössä, kun isoveli on kasvanut jo peiton mittojen yli. :)

Ensimmäinen kirjoitus

Tämä on minulle aivan uutta, joten hiukan jännittää kirjoittaa.

Aloitin eilen illalla virkkaamaan itselleni käsilaukkua. Niitähän ei naisella voi koskaan olla liikaa. Kahvat laukkuun olen ostanut jo viime vuoden puolella, ja ne ovat odottaneet laatikossa käyttöön pääsyä. Virkkaan laukun perinteisillä isoäidin neliöillä, sillä olen kovasti tykästynyt niiden helppouteen. Isoäidin neliöillä on tullut virkattua yhtä jos toistakin, mutta toisinaan innostun hyvän ohjeen myötä kokeilemaan uusia tekniikoita.

Lisään tähän heti kättelyyn valmistuneen käsityön. Erityisesti olen tykännyt tehdä vauvanpeittoja, joten tuossapa yksi niistä. Mitään erityistä ohjetta minulla ei ollut, mutta äidin mieltymyksen mukaan halusin käyttää violettia väriä peittoon. Kilpikonnan suunnitelin itse, kun en valmista kuvaa mistään löytänyt. Kuvan virkkasin kiinteillä silmukoilla, mutta muuten perinteiset isoäidin neliöt ovat tässäkin peitossa olleet pääroolissa.