Luumupuu ja muut

Tällä ja viime viikolla töiden jälkeen olen fiilistellyt pihaa.

Erityisesti luumupuuta. Vaikka pupujussi järsi sen kaikki alaoksat, puhkesivat yläoksat tällä viikolla täyteen kukkaan! Luumupuu ei ole koskaan aiemmin kukkinut näin runsaasti. Osasin alkuviikosta epäillä kukintaa huomattuani pulleat silmut, mutta voi jesses miten sen pieni latvus on upea!

Ja latvuksesta laskin ainakin 5 mehiläistä työn touhussa. Jospa me tänä vuonna saisimme luumuja! 

 

Kirsikkapuu pullistelee vasta nuppujaan.

Ja rakas nuoruudenrakkauteni katsura selvisi ensimmäisestä talvestaan. Sen tuoreet lehdet ovat herkullisen punaviinin värisiä.

Olen tilannut lisää kukkia, sillä tein uuden kukkapenkin isännän avustuksella alapihalle. Penkit odottavat nyt kukkijoitaan. Alapihallamme on nimittäin taloudessa aikanaan asuneiden koiruuksien vuoksi ollut aidattu alue, jossa kasvaa mansikkaa, pensasmustikkaa sekä nykyisin myös sinikuusamaa. Aitaus on ollut vänkyrällään jo monta vuotta ja olen haaveillut aitauksen hävittämisestä. Kunnes viime viikolla se lähti!

Ja pihan nurkilta nahistuneen tuijan takaa rinteestä löysin marjakuusen, kun haaveilin jostain havukasvista penkin tuntumaan. Olin niin onnellinen löydöstäni ja toki myös hämmentynyt, miten en aiemmin moista myrkyllistä kaunokaista ollut huomannut. 

Siirsimme kuusen paikoilleen ja toivon sen kotiutuvan uuteen paikkaan, vaikkemme syvään uponnutta pääjuurta saaneetkaan mukaan. Penkit sekä marjakuusi on sijoitettu aitauksen tilalle yhteen nurkkaukseen. Niistä kuvia myöhemmin mahdollisesti.

Kevät on taas niin upea, että olen ihan pakahtua. Rakas kolliherra Mörkö oli isännän mukaan eilen nukkunut päiväunia alapihan aurinkoisessa minirinteessä. Mamman pieni, pian 13-vuotias kullanmuru taisi nauttia.

Tänään katselemme ikkunasta, kun piha jatkaa kasvuaan sateen myötä.

Yrttinurkkaus

 Hrr, miten kylmä ja tuulinen sunnuntai.

Eilen sentään oli lämpöistä, ja iltasella tuli touhuttua pihalla.

Viime syksynä nimittäin mietin, että kääpiökuusen ja alppiruusun välikölle tarttis tehrä jotain. Talven yli mietinkin, että mitä. 

Selailin vanhoja puutarhalehtiä ja päädyin pieneen yrttitarhaan kukkapenkin sijaan. Hankin pari ruukkua ja niiden täytteeksi kauppapuutarhan yrttejä. Omenamintun kanssa samaan ruukkuun lykkäsin auringonkukan. Matalaan ruukkuun pääsivät korianteri, karri- ja oliiviyrtti sekä sitruunatimjami. Suikeroalpi seikkailee kivetyksen reunamilla kilpaa taka-alalle jääneen timjamin kanssa, joskin nyt laatoitus näyttää vielä melko kaljulta. Kunhan nyt röyhähtävät kasvuun, niin hyvä tulee. Itse ainakin tykkään. 

Pihassa alkaa hiljalleen nousta perennoja. Aurinko kiskoo niitä esiin hitaasti mutta varmasti. 

Pionit puskevat punaisia varsiaan ylöspäin. (Jeejee, ne selvisivät!)

Balkaninvuokot ja helmililjat kukkivat.

Puputossut

 Olen vuosien saatossa virkannut paljon tossuja isoäidin neliöistä, pieniä ehkä enimmäkseen.

Nytpäs virkkasinkin sitten vähän isommat tossut, suurinpiirtein 5-vuotiaan jalkaan sopivat kasvuvaran huomioiden. Tuo 5-vuotias täytti vuosia jo maaliskuussa, mutta kummitäti on jälleen vähän mattimyöhäinen näissä lahjajutuissa.

Leppoisaa ja valkovuokkojen täyteistä viikonloppua kaikille!